Kotisivuni ovat muuttaneet! Tästä pääset uusille sivuille osoitteeseen www.tiinatuomela.fi

Ajankohtaista

Vanhusten kotihoidossa on jatkuva kriisi. Julkaistu Vantaan Sanomat 10/2018
Eri puolilta Suomea kuulemme uutisia kotona asuvista lähes heitteillä olevista vanhuksista. Milloin vanhus on löydetty harhailemasta itsekseen yöpuvussa pakkasesta taikka kuolleena kotoaan.
Tiedämme kaikki, että väestö vanhenee. Tavoitteena on jo pitkään ollut siirtyä pois laitoshoidosta. Laitospaikkojen vähetessä resursseja ei kuitenkaan ole lisätty kotihoitoon.
Omaishoitoa koskee sama. Omaishoitajien tehdessä työtään ympäri vuorokauden saamme tuntuvia säästöjä, mutta emme kuitenkaan ole valmiita panostamaan omaishoitajien jaksamiseen.
Kotona hoidetaan nykyään yhä sairaampia ja heikompikuntoisia asiakkaita. Tästä huolimatta asiakkaiden luona käytetty aika ei ole pidentynyt. Usein ajankäyttö suunnitellaan ihannetapauksen mukaan. Vain harva kotikäynti vie ainoastaan sen suunnitellun ajan. Hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää iäkkään asiakkaan suihkukäyntiä. Ihannetilanteessa aikaa on tähän koko käyntiin varattu 20-30 minuuttia. Todellisuudessa suihkuun pääseminen huonosti liikkuvan vanhuksen kanssa saattaa ottaa tästä jo yli puolet. Entäpä ihosta huolehtiminen ja kunnollinen kuivaus. Aika ei riitä. Hoitajat uupuvat, tekevät itkien työtään ja moni jättää alan tai siirtyy muihin kuntiin.
On yleisesti tiedossa, että vanhukset kärsivät yksinäisyydestä. Tätä ei paranna se, että hoitaja juoksee koneen lailla jakamassa lääkkeet ja pahimmassa tapauksessa antamassa unilääkkeen jo iltapäivällä, koskei myöhemmin ehdi.
Vaikka Vantaalla lisätään kotihoitoon 10 uutta vakanssia ensi vuoden aikana, asiakasmäärä kasvaa koko ajan suhteessa enemmän.
Tehostetun asumispalvelun paikkoja tulisi olla nykyistä enemmän. Kaikkia ei voida hoitaa kotona, vaikka ajatus sinänsä on kaunis. Onkin hienoa, että Vantaan Myyrmäkeen valmistuu Suomen suurin vanhustenkeskus.
Aina vedotaan asenteeseen ja johtajuuteen, niitäkin toki tulee tarkastella. Vanhusten hoidossa tarvitaan kuitenkin konkreettisesti lisää käsipareja. Hoito- ja hoiva-alan palkkoja tule pystyä jatkossa myös korottamaan. Tässä yksinkertainen vanhuspalvelujen ”sote-uudistus”: lisää hoitajia ja lisää tehostetun palveluasumisen paikkoja.

Tiina Tuomela, erikoislääkäri, Vantaan kaupunginvaltuutettu (kd), Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen
Tanja Vahvelainen, sairaanhoitaja, Vantaan kaupunginvaltuutettu (Ps), Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Lapset ja nuoret voivat liian huonosti. Julkaistu Vantaan Sanomat 9/2018
Koulukiusaaminen, syrjäytyminen, yksinäisyys, ahdistus. Sanoja, jotka ikävä kyllä kuvaavat liian monia suomalaisia lapsia ja nuoria.
Useat nuoret kokevat yksinäisyyttä ja näistä nuorista jopa 35% kokee ahdistusta. Nuorten syrjäytymisriski on merkittävä. Esim. Variassa opintojen keskeyttämisprosentti on korkea.
Koulukiusaaminen on Suomessa yleistä. Vantaalla me olemme valitettavasti tilastojen kärkipäässä. Yläkoululaisista 28% on kokenut syrjivää kiusaamista, jota tapahtuu sekä kouluissa että vapaa-ajalla. Sosiaalisen median kautta tapahtuva kiusaaminen on myös yleistynyt. Köyhien perheiden lapsista jopa 70% on kokenut kiusaamista.
On tärkeää, että lapsia tuetaan ja kouluissa pyritään tarttumaan kiusaamiseen, mutta huomion tulisi kiinnittyä enenevässä määrin myös lasten vanhempiin sekä lasten ja vanhempien keskinäiseen suhteeseen. Tätä mieltä on myös THL:n erikoistutkija selvityksessään. Onko keskusteluyhteys lapseen kunnossa? Onko koulun yhteydenpito vanhempiin riittävää? Vanhempainillat ja -vartit eivät yksin riitä. Vanhempia ei pidä syyllistää, vaan yhteydenpito tukeviin tahoihin tulee tehdä vaivattomaksi.
Meillä tulee olla paikkoja, joissa nuoria kuullaan ja joihin heidän on helppo mennä. Koulukuraattori- ja psykologitarjontaa kouluissa tulee lisätä. Hyviä tuloksia on saavutettu myös psykiatristen sairaanhoitajien jalkautumisesta kouluille. Espoon kouluissa nämä hoitajat ovat kaikkien tavattavissa, ja puhumaan voi mennä kuka vain lapsi tai nuori.
Nuoret ovat yksinäisiä ja he kyllä puhuvat asioistaan, kun oikeat kanavat löytyvät.
Perhekoutsit (valmentajat) ja -neuvolat voivat tukea myös kouluikäisten vanhemmuutta.
Ongelmia ei tule häpeillä. Avoin keskustelu ja avun sekä neuvojen hakeminen ovat tärkeitä. Mutta tärkeää on myös osoittaa riittävät resurssit toiminnoille. Tämä tulee konkreettisesti muistaa nyt syksyn budjettineuvottelujen alkaessa.

Tanja Vahvelainen, sairaanhoitaja, tradenomi, ylempi AMK, kaupunginvaltuutettu, soster-lautakunnan jäsen, Ps
Tiina Tuomela, lastentautien erikoislääkäri, LKT, kaupunginvaltuutettu, soster-lautakunnan jäsen, KD

Lapsille oikeus koulukyyteihin molempien vanhempien luota. Julkaistu Vantaan Sanomat 9/2018
Koulukyydit Vantaan sisällä, vuoroasumistilanteissa, tulisi järjestää lapsen etua ajatellen lapsen molemmista kodeista, kirjoittaja toivovat.
Vantaalla halutaan panostaa ennaltaehkäisevään lastensuojelu- ja perhetyöhön. Kaikki tiedämme ja tunnustamme ennaltaehkäisyn olevan edullisempaa kuin korjaava jälkihoito.
Vantaan tuleekin tukea kaikenlaisia perheitä, myös yksinhuoltaja- sekä uusioperheitä.
YK:n lasten oikeuksien sopimus luo perustan lasten oikeuksille. Valtion ja kuntien tulee noudattaa sopimuksen ja lainsäädännön velvoitteita. Laissa edellytetään, että lapsia koskevissa päätöksissä on aina ajateltava lapsen etua.
Koulukyydit Vantaan sisällä, vuoroasumistilanteissa, tulisikin järjestää lapsen etua ajatellen lapsen molemmista kodeista. Aloite näitä kuljetuksia koskien tehtiin kuukausia sitten. Sen allekirjoitti yli puolet Vantaan valtuutetuista. Tästä huolimatta virkamiehet olivat sitä mieltä, etteivät lapset tarvitse näitä kuljetuksia.
Nyt virkamiesten käsittelyssä on aloite, jossa esitämme, että koulukuljetuksen saisivat edes ne lapset, joille sitä on lääkärin tai psykiatrin toimesta suositeltu jo niin sanotusta ensisijaisesta kodista. Toivottavasti kaupunki ymmärtää lasten edun.
Lapsen ongelmat eivät poistu tämän asuessa vuoroviikoin toisen vanhempansa luona. Päinvastoin, jos tingimme nyt, saatamme maksaa kalliisti myöhemmin.

Tanja Vahvelainen, koulutuspäällikkö, erikoissairaanhoitaja, kaupunginvaltuutettu (ps.), sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, Lapsi- ja nuorisovaltuutettu
Tiina Tuomela, Lastentautien erikoislääkäri LKT, Kaupunginvaltuutettu (kd.), Sosiaali- ja terveys- lautakunnan jäsen

Lääkkeiden saatavuus on turvattava. Julkaistu Helsingin Sanomat 8/2018
Muutaman viime vuoden aikana on selkeästi lisääntyneet tilanteet, joissa lääkärin määräämiä lääkkeitä ei saa apteekeista eikä edes apteekkitukuissa ole ollut varastoituna ko. lääkettä.
Vakavin esimerkki on allergisissa reaktioissa hengen pelastava adrenaliinikynä. Loppukeväästä alkaen, siis useita kuukausia, ei ole ollut saatavissa kumpaakaan valmistemerkkiä (Epipen, Jext), ei aikuisten eikä lasten vahvuuksia. Erityisluvallinen vastaava valmiste otettiin toki tilanteen pitkittyessä käyttöön, mutta ajoittain sekin on ollut lopussa.
Huolestuttavaa on ollut myös maitoallergisten lasten käyttämien korvikkeiden saanti. On tapauksia, että juuri se lapselle ainoa sopiva valmiste onkin lopussa eikä ole ollut edes tarkkaa tietoa, milloin valmistetta jälleen saadaan. Kyse on ravinnosta, joka muutaman kuukauden ikäisellä saattaa olla täysin korvaamaton.
Tilanteiden yleistymisen syyksi selvitetään usein, että Suomen markkinat ovat niin pienet ja jakeluketjujen loppupäässä. Näin ei saa olla! Kyllä kansalaisillemme tulee turvata lääkkeiden saanti joka tilanteessa.

Sisäilmaongelmaisia ei saa syyllistää. Julkaistu Länsi-Savo 8/2018
On selkeä tosiasia, että Suomessa rakennuskanta on varsin huonossa kunnossa. Tämä koskee niin kouluja, päiväkoteja, sairaaloita, virastoja ym. Myös kodeista noin joka 10. on sisäilmaongelmainen. Julkiset rakennuksemme ovat elinkaarensa päässä. Mutta ongelmia on valitettavan usein myös uudisrakennuksissa. Tällöin voimme miettiä, onko rakennustavoilla ja valvonnalla peiliin katsomisen paikka. Onneksi kuivaketjurakentamista yhä enemmän suositaan.
Oireet huonosta sisäilmasta ovat moninaisia, esiintyy silmä-, nuha- ja jopa astmaoireita. Infektiokierre eli toistuvat korva-, poskiontelo- ja keuhkotulehdukset ovat erittäin yleisiä. Oireena voi olla myös väsymystä, outoa kuumeilua, päänsärkyä ja pahoinvointia. Joskus herkistynyt henkilö jää nk. ”homekoiraksi”, joka reagoi herkästi myöhemminkin eri tiloissa sisäilman laatuun. Lisäksi on aina muistettava sisäilman laadun pitkäaikais- ja myöhäisvaikutukset elimistön immunologiaan.
Ongelmana on, että meillä ei ole selkeää, täysin luotettavaa menetelmää arvioida rakennuksen aiheuttamaa terveyshaittaa. Systemaattinen, verrokkiaineiston omaava oirekysely on tällä hetkellä lähes ainoa pätevä työkalu tilanteen kartoittamisessa. Toivottavasti se on ollut Mikkelissä käytössä.
On kuitenkin tärkeä muistaa, että herkistynytkään henkilö ei oireile oleskellessaan terveissä, sisäilmaltaan laadukkaissa tiloissa. Usein henkilöiden oireilu leimataan stressiperäiseksi tai masennukseen liittyväksi. Masennus ja ahdistus eivät pääosin ole syitä oireiluun, vaan pikemmin seurausta vaikeasta tilanteesta. Lääkärin tutkimuksissa yleensä poissuljetaan taustalta muita sairauksia mm. allergioita ja immuunipuolustuksen puutteita sekä kartoitetaan kotitilannetta, elämäntapoja ja työhyvinvointia laajastikin.
Oireilijat on aina otettava vakavasti eikä heidän kokemustaan tule kyseenalaistaa. Rakennusten korjaamiseen ja uusien rakentamiseen kuluu rahaa, mutta niin kuluu lääketieteellisiin tutkimuksiin, sairaspoissaoloihin, sairaana työskentelyyn ja työtehon laskuun. Puhumattakaan inhimillisestä näkökulmasta. Huomion ansaitsevat lapsemme, joilla on koko elämä edessään. Heillä tulee olla oikeus turvalliseen ja terveelliseen oppimisympäristöön. Terve sisäilma kuuluu kaikille.

Varhainen tuki ei toteudu. Julkaistu Vantaan Sanomat 6/2018
Sivistystoimeen perustetaan 1.1.2019 opiskeluhuollon yksikkö, johon kuuluvat oppilas- ja opiskelijahuollon psykologit ja kuraattorit. Opiskeluhuollon yksikkö tarjoaa palveluja matalalla kynnyksellä koko Vantaan alueella esiopetuksesta toiselle asteelle sekä nuorten työpajoille. Organisaatiomuutokseen liittyen on päätetty siirtää aiemmin sosiaali- ja terveystoimeen sijoitetut kuraattorien virat ja työsuhteiset vakanssit ensi vuoden alusta alkaen sivistystoimeen. Uudistus on linjassa valtakunnallisten ratkaisujen kanssa. Ongelmana on, että suunniteltu organisaatiomuutos vähentää kuraattorityön resurssia, jolloin asiakasrajapinnasta häviää 4 kuraattorin ja 2 vastaavan kuraattorin vakanssit.
Samaan aikaan Vantaan oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen piiriin kuuluvien oppilaiden määrä kasvaa. Toisen asteen palveluiden piiriin on vuoden alussa tullut 1500 uutta aikuisopiskelijaa, joille aletaan tarjota palveluita elokuun alusta samalla tavalla kuin muillekin. Lisäksi Vantaalle muuttaa paljon uutta väestöä ja tänne rakennetaan koko ajan lisää perheasuntoja, jolloin opiskelijamäärät tulevat kasvamaan.
Kuraattorien asiakasmäärät tulevat nousemaan nykyisestä 850 oppilaasta/kuraattori jopa yli 1000 oppilaaseen/kuraattori. Koulukuraattorit ry on aikoinaan suositellut 600 oppilasta kuraattoria kohden. Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia koskevassa hallituksen esityksessä kustannusten laskemiseksi käytettiin suhdelukua 1 kuraattori 780 oppilasta kohden.
Nykylainsäädännön mukaan varhaiseen tukeen tulee panostaa. Se on inhimillisempää sekä vähentää kalliimpien korjaavien erityispalveluiden tarvetta. Näillä resursseilla yhteisölliseen ja ennaltaehkäisevään työhön ei jää riittävästi aikaa, koska suurin osa ajasta menee akuuttiin yksilötyöhön sekä lakisääteisten määräaikojen toteutumisesta huolehtimiseen.

Tiina Tuomela, lastentautien erikoislääkäri, LKT, kaupunginvaltuutettu (kd)
Minna Atiye, psykologi, opettaja, kaupunginvaltuutettu (vihr)

Vastine toimittaja Vesa Kärkkäisen jutulle, julkaistu Savon Sanomat 6/2018
Kiitos mielenkiintoisista ajatuksista koskien kansalaisaloitetta Vanhusasiainvaltuutettu Suomeen. Aloite lähti todellisesta ja inhimillisestä tarpeesta tehdä jotain vanhusten tilanteen parantamiseksi. Valtakunnallinen äänitorvi ja puolesta puhuja tuntui taas kerran hyvältä askeleelta seniorien tilanteen kohentamiseksi.
Aloitteessa on vahvasti mukana Senioriliike, mutta myös mm. Super-järjestö, Julkisen alan eläkeläisten liitto (Kelo), Muistiliitto sekä Vanhustyön Keskusliitto ovat antaneet tukeaan aloitteelle. Puolueeton tutkija, emerita Sirkka-Liisa Kivelä tukee aloitetta. Aloitteen on tarkoitus olla kaikkien yhteinen, yli puolue- ja ideologiarajojen.
On todella surullista havaita, että hyvät hankkeet uhkaavat kariutua siihen, että ”väärän” puolueen edustaja on asiassa mukana. Nykyisen aloitteen tekijä Tiina Tuomela on kristillisdemokraatti, mutta ennen kaikkea ihminen, joka haluaa toimia heikkojen ja hiljaisten puolesta.
Tarvitsemme politiikassa enemmän yhteen hiileen puhaltamista. Muuten emme saa mitään tulosta aikaan ja hyväkin asia/aloite ei etene.
Nyt poliitikot siiloista ulos! Kuka voi sanoa, että vanhusten tilanne ei kaipaa kohentamista? Onko kotipalvelu ja eriasteinen palveluasuminen todella maassamme hyvässä kunnossa? Miten digitalisaatio jyrää ikäihmiset? Vanhusten yhteiskunnallinen kaltoinkohtelu on tosiasia.
Nyt todellakin tarttee tehrä jotain, yli puoluerajojen! Ja se ensimmäinen askel olisi saada tuo vanhusasiainvaltuutettu Suomeen.

Tiina Tuomela, lääketieteen ja kirurgian tohtori
Sirkka-Liisa Kivelä, professori emerita

Vanhukset heitteillä? Tarttisko tehrä jotain? Julkaistu tiinatuomela.puheenvuoro.uusisuomi.fi 5/2018
Huolestuneena olemme saaneet seurata uutisointeja kotoa löydetyistä, huonokuntoisista vanhuksista. Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa 3000-5000/vuosi. Erityisesti muistisairaiden määrä lisääntyy merkittävästi. Samaan aikaan yksinäisten ikäihmisten itsemurhien määrä on noussut. Myös alkoholiongelmat ovat lisääntyneet. Useat elävät köyhyysloukussa ja joutuvat hakemaan ruokansa ruoka-apujonoista. Tämä kaikki on suuri hätähuuto.
Ikäihmiset ovat toki usein myös toimintakykyisempiä kuin ennen. Yhteiskuntamme digitalisaatio aiheuttaa suuria haasteita senioreille. Erilaisten palvelujen suunnittelussa seniorien oman äänen tulisikin kuulua selvästi. On itsestään selvää, että kotipalvelu ja eriasteinen palveluasuminen tulevat tarvitsemaan lisää resursseja. Hoitajamiehityksen tulee olla riittävä niin kotipalveluissa kuin hoivalaitoksissa.
Puhumme usein nuorisotakuusta, asuntotakuusta ja harrastetakuusta. Ikäihmisille soisin ensinnäkin ulkoilutakuun. Jokaisen tulee päästä vähintään kahdesti viikossa ulkoilemaan. Ruokailutakuu on myös tärkeä. Etenkin hoivalaitoksissa vanhuksista on jopa 60% aliravittuja. He syövät hitaasti ja usein tarvitsevat avustajaa. Syömätön lautanen tulkitaan helposti siten, että vanhuksella ei olekaan nälkä, vaikka hän tarvitsisikin vain enemmän aikaa ja apua ruokailuun. Hygieniatakuun voisi tähän liittää. Kestovaippojen määrää ei saa rajoittaa ja henkilökuntaa tarvitaan avustamaan ikäihmisiä wc-käynneillä. Lisäksi vielä yhteisötakuu. Kaikki tarvitsevat seuraa ja tärkeää olisi yhteisöllinen kohtaaminen yli ikärajojen.
Ikäihmiset tarvitsevat oman puolestapuhujan, vanhusasiainvaltuutetun, joka lapsiasiavaltuutetun tapaan toimii äänitorvena ja edunvalvojana sekä vaikuttaa päättäjiin ja sitä kautta lainsäädäntöön. Todellakin tarvitsemme valtakunnallista vanhustyön koordinoijaa, jotta ikäihmisten arvokas elämä ja yhdenvertaisuus toteutuu.
Kansalaisaloite.fi -sivustolla on 1.4 alkaen kerätty kannatusilmoituksia viran perustamiseksi Suomeen. Käythän allekirjoittamassa https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3086. Nyt on korkea aika ryhtyä sanoista tekoihin!

Vanhukset tarvitsevat edunvalvojan. Julkaistu Helsingin Sanomat ja Vantaan Sanomat 5/2018
Helsingin Sanomien/Vantaan Sanomien mielipidepalstalla 8.5/11.5 Jussi Särkelä aivan oikein korostaa vanhusneuvostojen merkitystä. Kuntien ja mahdollisten tulevien maakuntien alueella onkin tärkeää vahvistaa vanhusneuvostojen toimintaedellytyksiä.
Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa 3000-5000/vuosi. Erityisesti muistisairaiden määrä lisääntyy. Samaan aikaan yksinäisten ikäihmisten itsemurhien määrä on noussut. Myös alkoholiongelmat ovat lisääntyneet. Useat elävät köyhyysloukussa ja joutuvat hakemaan ruokansa ruoka-apujonoista. Ikäihmiset ovat toki usein myös toimintakykyisempiä kuin ennen.
Lapsilla on lapsiasiavaltuutettu. Miksi suurella seniorijoukolla ei ole vastaavaa edunvalvojaa? Tarvitsemme siis valtakunnallisen vanhustyön koordinoijan, vanhusasiainvaltuutetun, joka ottaa kantaa sekä vaikuttaa päättäjiin ja sitä kautta lainsäädäntöön. Potilas- ja sosiaaliasiamiehet ovat tälläkin hetkellä paikoin ylityöllistettyjä, joten valtakunnallisen valtuutetun rinnalle on tarpeen saada kuntiin/maakuntiin vanhusasiamiehiä huolehtimaan tämän kasvavan kansanosan tilanteesta yhdessä vanhusneuvostojen kanssa.

Haastamme pankit ja yritykset inhimillisyystalkoisiin. Julkaistu Kirkko ja Kaupunki ja Vantaan Sanomat 5/2018
Digitalisaatio laajenee eri sektoreilla kovaa vauhtia. Valtaosa palveluista on siirtynyt vain tietokoneella saavutettaviksi. Meillä on kuitenkin suuri joukko ihmisiä, joille tietokoneella asioiminen ei onnistu. Syynä voi olla ikä, vammaisuus tai muu este.
He ovat oikeutettuja saamaan edelleen laskut ja tiedot paperisina. Ongelmana on se, että tuolloin maksu voi lähes tuplaantua laskutuslisän takia ja pankissa maksettaessa palvelumaksun takia. Vähävaraisille laskujen lisämaksut saattavat nousta merkittävän korkeiksi.
Vahti ry (Vantaan asunnottomien hyvinvoinnin tuki ry) vaatii yrityksiltä ja pankeilta inhimillisyyttä laskujen lisämaksuihin. Se, joka ensimmäisenä luopuu laskutuskuluista saa varmasti kompensaation myös digitaalisia palveluja käyttävien asiakasmäärien kasvuna.

Sote-muutoksen valinnanvapausmalli – terveyttä ja hyvinvointia etsimässä? Julkaistu Vantaan Sanomat, Vihdin Sanomat, Karkkilalainen 3/2018
Terveydenhuoltolain (1326/2010, § 15-17) ja sitä täsmentävän asetuksen (380/2009) tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä terveyserojen kaventaminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy. Näiden koko kansanterveyden kannalta oleellisten terveyspoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa keskeisessä roolissa ovat äitiys- ja lastenneuvolat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Kestävä pohja aikuisiän terveydelle luodaan lapsuus- ja nuoruusiässä sekä sikiön kannalta jo raskausaikana.
Käynnissä on 100-vuotiaan Suomen historian suurin sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenne- ja palvelu-uudistus. Sote-muutoksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on kuroa umpeen julkisen talouden kestävyysvaje 3 mrd euroa hallituksen 10 mrd euron säästötavoitteesta. Yhtenä lääkkeenä tähän on lisätä ihmisten valinnanvapausoikeutta sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Uusimmassa valinnanvapautta käsittelevässä lakiesityksessä 22.1.2018 koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on jätetty valinnanvapauden ulkopuolelle maakuntien liikelaitosten tehtäväksi, mikä on kiitettävä asia sinänsä. Kehittämistyössä on kuitenkin huomioitava oppilashuollon toimivuus ja palveluiden integrointi kuraattori- ja psykologipalveluiden järjestämisen jäädessä tulevaisuuden kuntien tehtäväksi. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että äitiys- ja lastenneuvolapalveluita ei ole selkeästi erotettu jätettäväksi valinnanvapauden ulkopuolelle, vaikka näin tulisi tehdä. Samaa on Suomen Terveydenhoitajaliittokin esittänyt useissa kannanotoissaan.
Samanaikaisesti käynnissä on hallituksen kärkiohjelma, Lapsi- ja perhepalveluiden muutoshanke (LAPE). Sen tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittaminen, perheiden tuen tarpeista lähtevä oikea-aikainen ja varhainen tuki. Tavoittena on huomioida lapsen etu ja oikeudet sekä turvata terveellinen ja turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö. Yhtenä panostuskohteena on perhekeskustoimintamallin kehittäminen, jossa juuri neuvolapalvelut ovat keskiössä.
Arkkiatri ja lastentautiopin professori Arvo Ylpön 1920-luvulla alulle panema neuvolajärjestelmä on suomalainen innovaatio ja ylpeyden aihe, joka on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti. Se vaikutukset ovat olleet kansanterveydellisesti merkittävät. Äiti- ja lapsikuolleisuus Suomessa ovat alhaisimmat koko maailmassa. Lähes koko väestön kattavilla rokotuksilla kaikkein vakavimmat tartuntataudit ja niiden jälkitaudit on saatu pääosin hävitettyä maastamme. Näillä on ollut vaikutusta koko väestön terveyteen pitkäkestoisesti, mikä on ollut yksi kansakuntamme menestystekijä, terve, työ- ja toimintakykyinen väestö palkittuna sisukkaalla ja ahkeralla kansanluonteellamme. Onko menestystekijämme edellytykset muuttuneet sadassa vuodessa?
Lapsen kasvun ja kehityksen seuranta, sairauksien aikainen toteaminen, riskien tunnistaminen ja perheen psykososiaalisen tuen tarpeen mahdollisimman varhainen havaitseminen edellyttävät hoidon jatkuvuutta, pitkäkestoista ja luottamuksellista hoitosuhdetta terveydenhoitajan ja asiakkaan välillä. Heikoimmassa asemassa ovat erityisesti ne lapset ja perheet, joilla on erityistarpeita, kuten terapiapalveluiden, perhetyön ja lastensuojelullisen tuen tarve. Moniammatillisen tuen saatavuus voi vaikeutua palveluntuottajien vaihtuessa kauemmaksi perheen asuinpaikasta. Myös tiedonkulku eri ammatillisten toimijoiden välillä voi heikentyä. Uhkana on palveluiden pirstaloituminen niiden integraation sijaan, jolloin lapsen etu jää toteutumatta.
Suomen todellinen ongelma on terveys- ja hyvinvointierojen kasvu ja syrjäytymisen lisääntyminen eri väestöryhmien välillä. Koko väestön kattavilla terveystarkastuksilla ja avosairaanhoidon palveluilla näitä eroja voidaan merkittävästi vähentää. Todellisten kustannussäästöjen synty perustuu hoidon vaikuttavuuteen ja laatuun. Sote-muutoksessa ja valinnanvapauslaissa tulee ottaa huomioon lapsibudjetointi ja lapsivaikutusten arviointi, jonka Mannerheimin Lastensuojeluliittokin on nostanut näkyvästi esille. Lapsivaikutusten arviointi perustuu YK:n lasten oikeuksien sopimukseen, joka on Suomessakin ratifioitu v. 1991 ja on siten eettisesti velvoittava sopimusasiakirja. Kansakuntamme perusta on terveet, hyvinvoivat ja onnelliset lapset ja nuoret sekä toimintakykyinen aikuisväestö nyt ja tulevaisuudessa.

Hannamari Auvinen, Karkkilan kaupunginvaltuutettu (Kd), Terveydenhoitaja, MLL paikallisyhdistyksen hallitus
Tiina Tuomela, Vantaan kaupunginvaltuutettu (Kd), Lastentautien erikoislääkäri, LKT, Kd 1. varapuheenjohtaja, Kd Naiset puheenjohtaja

Ylityö- ja vuoronvaihtokielto paljastivat ydinongelman. Julkaistu tiinatuomela.puheenvuoro.uusisuomi.fi 2/2018
Mediassa on kohuttu jopa potilasturvallisuuden vaarantumisesta hoitajien vauhdittaessa työsopimusneuvotteluja ylityö- ja vuoronvaihtokiellolla. Eikö kuitenkin pitäisi olla itsestään selvää, että hoitajamiehityksen tulee olla kaikissa vaiheissa riittävän suuri, jotta työsuoritukset sujuvat merkityn työvuoron puitteissa.
Terveydenhuollon toiminta ei saa perustua siihen olettamaan, että henkilökunta kuitenkin vastuullisena joustaa ja jää ylitöihin tai muuttaa vuorojaan. Nyt siis on paljastumassa varsinainen ydinongelma. Henkilökuntamiehitys on siis aivan liian pieni ja siihen tulee saada korjausta.
Hoitohenkilökunta on hyvin matalapalkkaista ja mm. KIKYn myötä lomarahaleikkaukset vielä kohdistuivat eniten juuri kuntasektoriin. Tärkeää ja vastuullista terveydenhuollon työtä tulee arvostaa myös rahallisesti, ei vain sanahelinänä.

Lastensuojelun kriisi jatkuu. Julkaistu tiinatuomela.puheenvuoro.uusisuomi.fi 1/2018 ja Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomissa 11.1 uutisoitiin aiheesta otsikolla ”Kuormitusta halutaan purkaa tiimityöllä”. Tiimityö onkin tärkeää ja vastuuta tiimissä voidaan jakaa. Mutta asiakasmääriin tiimityöllä ei ole suoraa vaikutusta.
Varsinaisena ongelmana ovat suuret asiakasmäärät. Joillain alueilla on asiakasmäärä lähennellyt 100 perhettä/työntekijä. On itsestään selvää, että suuri määrä uuvuttaa työntekijän. Laissa tulisikin jatkossa määritellä maksimiasiakasmäärä työntekijää kohden. Karkeasti arvioiden määrä voisi olla maksimissaan 30/työntekijä.
Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LaPe) on hallituksen kärkihankkeita. Hanke tähtää perheiden varhaiseen tukeen, mikä on äärimmäisen tärkeää ja pitkässä juoksussa tulee vähentämään lastensuojelun asiakkaiden määrää.
Tällä hetkellä kuitenkin tarvitaan panostusta sekä varsinaiseen lastensuojelutyöhön että kehittyviin varhaisen tuen toimintamalleihin.

Toimeentulotuen varassa elävät ajetaan asunnoistaan. Julkaistu Kirkko ja Kaupunki 11/2017
Asumismenot ovat liian suuret pääkaupunkiseudulla suhteessa KELAn myöntämiin korvauksiin. Tämä on aiheuttanut, että monia vähävaraisia sekä kodin saadakseen pitkän prosessin läpikäyneitä asunnottomia kehotetaan muuttamaan edullisempaan asuntoon. Ongelmana on, että edullisia vuokra-asuntoja ei ole riittävästi, joten niitä on on äärettömän vaikea saada. Etenkin jos henkilöllä on maksuhäiriömerkintöjä.
Vahti ry (Vantaan Asunnottomien Hyvinvoinnin tuki ry) vaatiikin, että rakennuskannassa huomioidaan riittävä määrä edullisia vuokra-asuntoja. Vantaan kaupungin omaa edullista vuokra-asuntotuotantoa tulee lisätä. Sosiaalisin perustein myönnettäviä asuntokiintiöitä on lisättävä. Lisäksi haluamme välttää tilanteita, jossa henkilöä juoksutetaan palvelujärjestelmän sisällä luukulta luukulle. Oma koti on kaikkien oikeus.

Mikä on sosiaalinen luotto? Julkaistu tiinatuomela.puheenvuoro.uusisuomi.fi 11/2017
Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi lokakuussa sosiaalisen luoton myöntämisperusteet ja rahaston säännöt. Monikaan ei luultavasti tiedä, mikä on sosiaalinen luotto, kuka sitä voi hakea ja mistä sitä haetaan.
Luottoa voidaan myöntää henkilölle, jolla ei pienituloisuutensa tai vähävaraisuutensa takia ole mahdollista saada luottoa muulla tavoin, ja joka on kuitenkin kykenevä luoton takaisinmaksuun.
Henkilön oikeutta saada samanaikaista toimeentulotukea ei voi rajata tai tuen määrää alentaa sen vuoksi, että hänellä on mahdollisuus saada sosiaalinen luotto. Luottoa voidaan myöntää aina 10 000 euroon asti.
Sosiaalinen luototus on kunnalle vapaaehtoista toimintaa. Vantaalla mahdollisuutta on hyödynnetty sosiaalipalveluiden osana jo vuosia. Tämän avun varassa usean henkilön akuutteja maksukriisejä on voitu loiventaa. Erinomainen vaihtoehto, josta tulisi enemmän tiedottaa.

Hyvä kuolema, ei aktiivista eutanasiaa! Julkaistu Helsingin Sanomat 10/2017
Eutanasia tarkoittaa suomeksi hyvää kuolemaa. Millainen sitten on hyvä kuolema? Hyvään kuolemaan ratkaisu löytyy hyvästä ja asiantuntevasta saattohoidosta. Tarvitsemme siis mitä pikimmin hyvää saattohoitolakia, joka mahdollistaa tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen saattohoidon eri puolella maatamme.
Saattohoitoon kuuluu paitsi hyvä kivunhoito, jossa kipulääkitystä ei säästellä, myös muiden oireiden hoito. Useinhan esim. hengenahdistus voi olla varsin voimakasta, jolloin potilaan nukuttaminen eli sedaatio on mahdollinen oiretta helpottava vaihtoehto. Sedaatiota voidaan käyttää lyhyinä muutaman päivän jaksoina, mutta toki myös pidempiä aikoja potilaan tarpeen mukaan.
Hyvään saattohoitoon kuuluu myös omaisten huomiointi. Omaisten henkinen, mutta myös taloudellinen tuki töistä poissaolon mahdollistamiseksi on äärettömän tärkeää. Kotona tapahtuva kuolema on monien toive ja sitä voidaan tukea viemällä saattohoitoa kotiin. Näin potilas voi kuolla kivuttomana, tutussa ja turvallisessa ympäristössä omaistensa läsnäollessa.
Onko eutanasiakansalaisaloitetta ja -lakia valmistellessa otettu huomioon se, kuinka moni lääkäreistä tai hoitohenkilökunnasta on valmis sen tappavan ruiskeen antamaan? Sitä ei todellakaan voi velvoittaa ketään tekemään. Niinpä omantunnonvapaus on aina vahvana säilytettävä.
Me lääkärit pyrimme säilyttämään ja suojelemaan elämää. Kun elämä ei ole enää mahdollinen, meidän tehtävämme on auttaa hyvällä oireita helpottavalla hoidolla potilasta ja hänen perhettään.
Kannatan siis hyvää kuolemaa, en aktiivista eutanasiaa.

Miesten eläke-euro on suurempi kuin naisten. Julkaistu tiinatuomela.puheenvuoro.uusisuomi.fi 9/2017
Helsingin Sanomat uutisoi 10.9 eläkelaskuristaan. Jutussa korostettiin miehen eläke-euron olevan naisten eläkettä pienemmän. Tekstissä kyllä tuli ilmi (mikäli jaksoi lukea koko jutun), että kyseessä on koko elämän aikana kertynyt eläkemäärä. Naiset elävät miehiä pitempään ja siten eläkevuosia heille kertyy enemmän.
Edellä mainitulla tavalla ei asiaa voi verrata. Eläkkeen suuruutta pitää verrata saman ikäiseen verrokkiin. Tunnettu tosiasia on, että naiset ovat useammin eläkeköyhiä kuin miehet. Eli naisten eläke on pienempi pääosin johtuen matalammasta palkkatasosta työelämän aikana. Naiset myös edelleen käyttävät hoivavapaita selvästi enemmän kuin miehet ja näistä vapaista kun eläkettä ei juurikaan kerry.
Toivonkin uutisoinnilta viisautta, jotta nopeasti vain otsikon lukevat eivät saa väärää käsitystä asiasta.

Kaikilla on oikeus kouluun. Julkaistu Vantaan Sanomat 8/2017
Vantaan sanomissa 20.8. Tilakeskuksen johtaja Pekka Wallenius tuo esiin sen, että aina nykyiset tutkimusmenetelmät eivät pysty kunnolla osoittamaan, mistä oireet johtuvat. Kuitenkaan kaupunki ei ole valmis hankkimaan väistötiloja tilanteissa, joissa sisäilmaongelman syytä ei ole selvitetty.
On melko tyypillinen tilanne, että varsinaiset tekniset tutkimukset eivät kykene kertomaan sisäilmaongelman syitä. Menetelmien puutteet eivät kuitenkaan saa olla syynä oppilaiden ja opettajien terveyden vaarantamiseen. Monet opettajat ovat menettäneet terveytensä ja työkykynsä teknisten tutkimusten tuloksia odotellessa.
Tilastollisesti pätevä oirekysely kertoo selkeästi terveysriskin, ja antaa myös tietoa ongelman sijainnista rakennuksessa. Oleellisinta on kuitenkin selvittää, mitkä tilat aiheuttavat vakavaa terveyshaittaa. Kansakoulu tuli Suomeen jo yli 100 vuotta sitten. Kaikilla oppilaillapitäisi olla oikeus koulunkäyntiin. Kuitenkaan Vantaalla sisäilmaongelmaisissa päiväkodeissa ja kouluissa jo terveytensä menettäneille oppilaille ei tarjota tiloja, joissa he voisivat olla.
Koulu ei ole vain rakennus, vaan sosiaalinen yhteisö jossa ryhmätyöt, opettajat ja kaverit kohdataan - se on merkityksellinen osa lapsen elämää.
Vantaalle tarvitaan altistuneillekin sopivia, puhtaita rakennuksia.

Sirpa Siru Kauppinen, kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja, ympäristötekniikan M.Sc. (vihr)
Tiina Tuomela, kaupunginvaltuutettu, lastentautien erikoislääkäri, LkT (KD)

Synnytystalkoot, vai perhepolitiikan muutos? Julkaistu tiinatuomela.puheenvuoro.uusisuomi.fi 8/2017
Media on kohissut SDP puheenjohtajan Antti Rinteen synnytystalkoista. Totta on, että Suomessa syntyvyys on alimmillaan sitten 1800-luvun nälkävuosien. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä juuri lapsissa on meidänkin kansakuntamme tulevaisuus.
Ryhdymmekö sitten ”isänmaan puolesta” makuuhuonehommiin? Tärkeä on ensin kysyä, miksi syntyvyys on noin alhainen?
Lapsiperheiden tilannetta on viime vuosina heikennetty monissa suhteissa. Päivähoito-oikeutta on rajattu ja kotihoidontuki uhataan poistaa. Varhaiskasvatuksen ryhmäkoot ovat aivan liian suuria, täten laadukas varhaiskasvatus ei käytännössä toteudu. Hoivavastuu kurittaa eniten naisia ja heidän työnantajiaan. Verotuksen lapsivähennys uhataan poistaa. Ja köyhä perhe voi toimeentulotukilain mukaan jopa menettää lapsilisät hakiessaan toimeentulotukea. Tässä vain muutamia mainintoja. Tulevaisuus on siis monen perheen kohdalla epävarma ja toimeentulohuolien värittämä.
Perhepolitiikka on saatava pikaisesti kuntoon ensin, jotta perheet uskaltavat hankkia useampia lapsia ja nuoremmalla iällä. Kristillisdemokraattien taaperobonus-mallissa perheet itse saavat määrittää, missä lasta hoidetaan ja kuka lasta hoitaa. Voi valita kunnallisen, yksityisen tai kotihoidon välillä. Taaperobonus on 350e lapsikohtainen kuukausittainen hoitoraha, jota maksettaisiin ansiosidonnaisen vanhempainrahakauden jälkeen. Tärkeää on myös saada opiskelijoille tuntuva huoltajakorotus. Ja lapsivähennys on syytä edelleen säilyttää verotuksessa.
Nyt tarvitaan perheiden tukemista, valinnanvapautta ja työelämän joustoja liiallisen sääntelyn sijaan. Makuuhuoneessa homma luultavimmin sujuu, kunhan perheiden perusturvallisuus on ensin saatu kuntoon.

Mikä ihmeen taaperobonus? Julkaistu tiinatuomela.puheenvuoro.uusisuomi.fi 6/2017
Paljon keskustelua käydään perhevapaiden ja lastenhoidon tukien uudistamisesta. Tuoko Kristillisdemokraattien taaperobonus aiheeseen uutta näkökulmaa? Kyllä tuo, ja nimenomaan lapsen etu edellä. On tärkeää, että perheet itse saavat määrittää, missä lasta hoidetaan ja kuka lasta hoitaa. Juuri tätä valinnanvapautta ja joustoa tarvitaan liiallisen jäykän sääntelyn sijasta.
Käytännössä taaperobonus tarkoittaa 350 euron lapsikohtaista kuukausittaista hoitorahaa, jota maksettaisiin ansiosidonnaisten vanhempainpäivärahojen päätyttyä.
Taaperobonuksella voi halutessaan ostaa hoivapalveluja tai käyttää kotihoitoon.
Taaperobonuksella ei siis paaluteta, mikä hoitomuoto on lapselle paras, vaan perheiden valinnanvapaus korostuu. Voi valita kunnallisen, yksityisen tai kotihoidon välillä.
Alle 3-vuotias tarvitsee pääosin hoitoa, hoivaa ja turvallista syliä. Täten pienryhmä tai kotihoito ovat varteenotettavat vaihtoehdot näin pienille lapsille. Vasta yli 3-vuotiaalla alkaa korostua varhaiskasvatuksen tarve. Kouluvalmiuksien vahvistamiseen voisikin harkita maksuttoman esiopetuksen aloittamista jo 5-vuoden iässä.
Moittiva vastakkainasettelu kotihoidon ja päivähoidon välillä tulee lopettaa. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on saavutettu oikeus, ei pakko. Ja yhtä oikeutettua on saada hoitaa lastaan kotona. Kukin perhe tietää, mikä heille on parasta.
Esitellyssä perheuudistuksessa on 3kk äitiysvapaata lapsen syntymän jälkeen äidille, jotta synnytyksestä toipuminen toteutuu. Sitten 6kk vanhempainvapaata, joka on molempien käytettävissä. Lisänä 3kk isyysvapaa (nykyjärjestelmässä vain 54 arkipäivää), jota aikaa voi käyttää joustavasti osissa, myös yhtäaikaa äidin kanssa.
Luotetaan perheisiin, kuullaan perheiden ääntä ja toiveita ja toteutetaan kannustavaa perhepolitiikkaa sen mukaan.

Huonotuloisten kuolemat. Julkaistu tiinatuomela.puheenvuoro.uusisuomi.fi 6/2017
Sonja Lumme totesi tuoreessa väitöskirjassaan, että sosioekonomiset erot terveyspalveluiden laadussa ja vaikuttavuudessa ovat kasvaneet. Huonotuloinen kuolee hyvätuloista useammin sellaisiin kuolemansyihin, jotka olisivat olleet vältettävissä oikea-aikaisella ja laadukkaalla hoidolla.
Onko taustalla erot hoitoon hakeutumisessa ja sitoutumisessa? Vai se, että hyvätuloisilla on parempi mahdollisuus hyödyntää omakustanteisesti erikoislääkärien palveluja? Vai onko elämäntavoilla kenties selitys havaittuun eriarvoisuuteen?
Selitys löytynee osin kaikista edellä mainituista syistä. Yhteiskunnan eriarvoistuminen on lisääntynyt viime vuosina. Tämä näkyy erityisesti ruoka-avun asiakasmäärien kasvussa. Kansa kokee epäoikeudenmukaisuutta.
On jo aiemmin todettu, että huonotuloiset syövät epäterveellisemmin, osin ruoan kalliin hinnan takia. Köyhällä väestönosalla on myös ongelmia toteuttaa lääkehoitoa kustannussyistä. Lääkekorvausten alentaminen on entisestään pahentanut tilannetta. Moni joutuukin arjessaan miettimään, ostaako ruokaa vai niitä tarpeellisia lääkkeitä.
Asialle todellakin ”tarttis tehrä jotain”. Eriarvoistumiseen tuleekin puuttua jo varhaiskasvatuksessa ja koulupolun aikana. Koulutukseen kohdistuvat leikkaukset eivät todellakaan ole helpottaneet tilannetta. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen ja vahvat tukitoimet koulussa ovat tärkeitä eriarvoistumisen ennaltaehkäisyssä. Nuorille tulee saada viesti ”Olet tärkeä, sinä onnistut”,
Tulevan sote-ratkaisun olennainen tehtävä on saada hoitoketjut toimiviksi. Hoitoa tulee saada lähipalveluna, oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Myös sosiaalitoimen integraatiota terveystoimeen tulee vahvasti parantaa.

Köyhät on otettava huomioon päätöksenteossa. Julkaistu Kirkko ja kaupunki Vantaa 6/2017
Köyhien määrä, mukaan lukien myös työssä käyvät köyhät, on lisääntynyt nykyhallituksen aikana. Tämä näkyy ruoka-apua saavien määrän kasvussa. Huolestuttavasti leipäjonot ovat vakiintuneet kaupunkikuvaan. Jatkossa pitää pyrkiä köyhyyden torjumiseen. Pitää puuttua köyhyyden syihin, eikä tyytyä vain ongelman laastarointiin.
Köyhyyden torjumiseen liittyy olennaisesti eriarvoisuuden torjuminen. Varhaiskasvatus ja koulupolku ovat otollisia kohtia vaikuttaa tuleviin sukupolviin. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen ja erilaiset tukitoimet koulupolun aikana ovat äärimmäisen tärkeitä eriarvoistumisen ennaltaehkäisyssä. Lapsille ja nuorille tulee viestittää: olet arvokas, sinä onnistut.
Köyhyys on ilmiö, mihin liitetään runsaasti kielteisiä, köyhiä leimaavia asioita. Sosiaaliturvan saajilta vaaditaan enenevästi vastikkeellisuutta. Työllisyyttä näennäisesti parannetaan vain lisäämällä valvontaa – ei työpaikkoja. Yksi uusista ajatuksista on leikata asumistuesta. Tämän tarkoituksena on alentaa vuokratasoa. Lisäksi toimenpiteen arvioidaan työllistävän 500-800 henkeä. Jää arvoitukseksi, millä mekanismilla tämä onnistuu. Todennäköisesti em. toimi ei suinkaan alenna vuokria, vaan siirtää yhä useampia ihmisiä toimeentulotukiluukulle. Köyhien ihmisten tilannetta ei pidä entisestään huonontaa. Vahti ry vaatiikin, että kaikessa päätöksenteossa on otettava huomioon vaikutukset köyhiin ihmisiin.

Emme hyväksy leipäjonoja, vai hyväksymmekö sittenkin? Julkaistu Uusi Invalidi 5/2017
Jos kysymme satunnaiselta lähimmäiseltä, mitä asioita hänelle tulee mieleen leipäjonoista, vastaukset ovat usein seuraavanlaisia: 1) on hyvä, että ylijäämäruokaa ei heitetä roskiin 2) leipäjono on ihmisille sosiaalinen tapaamispaikka 3) hyvä, että ihmiset haluavat auttaa toisia 4) leipäjonoissa käy myös väärinkäyttäjiä, jotka voisivat ostaa ruokansa 5) ihmiset hamstraavat jonoissa ruokaa pakastimiinsa.
Leipäjonoissa käy eläkeläisiä, työttömiä, opiskelijoita, lisääntyvässä määrin lapsiperheitä ja myös työssäkäyviä, joiden palkka ei riitä elämiseen. On syntynyt uusi käsite ”työssäkäyvä köyhä”. Köyhyys on abstrakti ja julkisuudesta häivytetty ilmiö. Sitä ei aina osata liittää edes leipäjonoihin, vaan niihin liitetään muita kielteisiä, köyhiä leimaavia asioita. Julkisen vallan toimet ovat olleet omiaan edelleen lisäämään vähävaraisten kielteistä leimaamista. Sosiaaliturvan saajia syyllistetään ja vaaditaan lisää vastikkeellisuutta. Suurtyöttömyyden vallitessa työllisyyttä parannetaan etupäässä sosiaaliturvaa heikentämällä ja lisäämällä valvontaa – ei työpaikkoja. Toimeentulotuen maksatuksen siirto KELAan aiheutti suurelle määrälle asiakkaita merkittävää haittaa ilman, että poliitikoista koostuva KELAn valtuusto tai oikeusvalvontaviranomainen vaatii ketään vastuuseen. Hallituksen viimeisin innovaatio on leikata asumistuesta. Tämän tarkoituksena on alentaa vuokratasoa. Lisäksi toimenpiteen arvioidaan työllistävän 500-800 henkeä. Jää arvoitukseksi, millä mekanismilla tämä onnistuu. Todennäköisesti em. toimi ei suinkaan alenna vuokria, vaan siirtää yhä useampia ihmisiä toimeentulotukiluukulle.
” Monelle leipäjonossa seisominen on nöyryyttävä kokemus, mutta miksi emme ole päässeet eroon näistä jonoista?”, kysyy tutkija Maria Ohisalo Itä-Suomen yliopistosta.
” Julkinen sosiaaliturvaverkko vuotaa kolmannen sektorin avun paikkoihin, ja yhtä aikaa RAY- ja verovaroilla kustannetaan ruoka-aputoimintaa. Toiminta on siis niin vakiintunutta, että sitä ei paikoin edes pidetä ongelmana.” (Iltalehti 8.12.2016)
Köyhien määrä, mukaan lukien myös työssä käyvät köyhät, on lisääntynyt nykyhallituksen politiikan seurauksena. Kolmannen sektorin hoitaessa kiitettävästi yhä pidemmät leipäjonot niiden ongelmattomuus vahvistuu. Huolestuttavasti leipäjonot ovat alkaneet vakiintua kaupunkikuvaan. Asenteiden pitääkin muuttua voimakkaasti köyhyyden torjumisen suuntaan. Köyhyyden torjumiseen liittyy olennaisesti eriarvoisuuden torjuminen. Tämän pitää alkaa jo varhaiskasvatuksesta. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen ja erilaiset tukitoimet koulupolun aikana ovat äärimmäisen tärkeitä eriarvoistumisen ennaltaehkäisyssä. Lapsille ja nuorille tulee viestittää: olet arvokas, sinulla on kaikki mahdollisuudet edessäsi, sinä onnistut.
Yhteiskunnalliset tavoitteet eivät ole kuuluneet perinteiseen hyväntekeväisyyteen. Mutta eivät perinteiset poliittiset rakenteetkaan ole tarjonneet myönteisiä näköaloja. Tarvitaan siis tähän aikaan sopivaa uudenlaista kansalaistoimintaa ja poliittista tahtoa nostamaan hyvinvointivaltiomme parhaat perinteet uudelleen arvoonsa.

Tasa-arvo ei toteudu hallituksessa. Julkaistu Helsingin Sanomat 4/2017
Hallitus on saanut uusia ministereitä. Sukupuolten välinen tasa-arvo ei todellakaan toteutunut: nyt hallituksessa on 12 miestä ja vain 5 naista.
Kuntavaalien jälkeisissä luottamuspaikkaneuvotteluissa pidetään tärkeänä, että lautakunnissa sukupuolten suhteet toteutuvat vähintäänkin 40/60. Samaa suositellaan muissakin johtokunnissa ja yhtiöissä.
Miksi tämä tasa-arvon vaatimus ei kuitenkaan toteudu valtakunnan ylimmällä tasolla? Päätöksentekoon tarvitaan molempien sukupuolten näkökulmia tasapuolisesti. Varmasti olisi löytynyt päteviä ja innokkaita naisia ministereiksi.

Koulut kuntoon jo ennen vaaleja. Julkaistu Vantaan Sanomat 2/2017
Kaikki Vantaan puolueet haluavat nyt vaalien alla koulujen sisäilmaongelmat kuntoon. Näin ei ollut vielä pari kuukautta sitten, tämän vuoden budjetista päätettäessä.
Esimerkiksi Mikkolan koulun sadan lapsen sairaskuvaukset eivät riitä siihen, että lapset pääsisivät terveisiin tiloihin.
Terveydelle vaarallisten koulujen korjaamista tai sulkemista pitkitetään käytännössä näennäisillä pintapaikkauksilla poistamatta itse ongelman syytä.
Helsinki tarkistaa kaikkien koulujen terveellisyyden tilastollisesti pätevällä oirekyselyllä, ja moni kunta tekeekin sen jopa kolmen vuoden välein. Mutta Vantaalla ei haluta tehdä testiä edes kouluille, joissa moni sairastuu.
Jo ennen vaaleja voi tehdä paljon, jos tahtoa riittää: koulujen terveellisyys voidaan varmistaa halvalla ja nopealla tilastollisesti pätevällä, myös THL:n suosittelemalla oirekyselyllä. Ammattilaisten kuntoraporteissa suosittamat korjaukset voidaan toteuttaa. Pahiten altistuneille lapsille voidaan järjestää terveet tilat ja väistötiloja voidaan alkaa etsiä kouluille, joissa iso osa oppilaista ja opettajista sairastuvat.
Haastamme kaikki puolueet aloittamaan koulujen laiton kuntoon jo ennen vaaleja. Katteettomat vaalilupaukset joutavat romukoppaan, on tekojen aika.

Sirpa Kauppinen, ympäristötekniikan M.Sc., kaupunginvaltuutettu, Vihreät
Tiina Tuomela, LKT, lastentautien erikoislääkäri, 1.varavaltuutettu, KD

Vuokrat alas. Julkaistu Vantaan Sanomat ja Valomerkki/Vantaan Lauri 11/2016
Suomessa on noin 7800 asunnotonta, joista suurin osa pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun vuokrataso on muuhun maahan verrattuna varsin korkea. On kohtuutonta, että palkasta menee yli 60 prosenttia asumiskuluihin.
Miten sitten saadaan kohtuuhintaisia asuntoja? Kunnille tarvitaan pitkäaikainen tonttiohjelma, jossa määritellään, mikä osuus asuntotuotannosta on kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Tarvitaan myös uusia tapoja tuottaa asuntoja, esimerkiksi konttikodit, kimppa-asuminen ja toimistojen muuntaminen asunnoiksi.
40 prosenttia maksamattomista vuokrista aiheutuneista maksuhäiriöistä on alle 30-vuotiailla. Siksi asumis- ja velkaneuvontaa on kehitettävä, myös ennaltaehkäisevästi. Kansalaistaito on syytä palauttaa oppiaineeksi yläasteelle ja toisen asteen oppilaitoksiin. Nuorisotakuuta on kehitettävä liittämällä siihen myös asumistakuu.
Vahti eli Vantaan Asunnottomien Hyvinvoinnin tuki ry vaatii, että hallitus puuttuu asumisen kalleuteen. Samalla Vahti ry haastaa vuokra-asuntoyhtiöitä, kuten VVO:ta, alentamaan vuokratasoaan ja peräänkuuluttaa myös rakennusyhtiöiden vastuullisuutta ainaisen voiton maksimoinnin sijaan.

Taas vääntöä kotihoidontuesta. Julkaistu tiinatuomela.puheenvuoro.uusisuomi.fi 10/2016
Jälleen on noussut keskustelu kotihoidontuesta. Ajatellaanpa hetki asiaa lasten kannalta. Lapsivaikutukset kuin myös vaikutukset eri sukupuoliin on kaikessa päätöksenteossa tehtävä.
Kaivattuja säästöjä kotihoidontuen poistaminen ei toisi.
Infektioriskin kannalta juuri 1-vuoden ikä on herkintä ja suurissa päivähoitoryhmissä tautien tarttuvuus on väistämätöntä. Täten kustannuksia aiheutuu sairastavuuden lisääntyessä puhumattakaan perheiden jaksamisesta väsymyksen painaessa esim. korvakipuisen lapsen kanssa valvottujen öiden jälkeen.
Kehityksellisesti alle 3-vuotias ei useimmissa tapauksissa myöskään vielä kaipaa ohjattua ryhmätoimintaa.
Kotihoidontuen poistaminen lisää välittömiä kustannuksia kunnallisen päivähoidon järjestämiseksi. Päivähoidon kustannuksethan maksavat yhteiskunnalle varovaisestikin arvioiden yli kaksi kertaa enemmän kuin kotihoidontuki.
Kotiäitien/isien pakottaminen työmarkkinoille ei paranna työllisyystilastoja. Juuri työpaikoistahan on puutetta. Kaikilla ei ole työtä, mihin palata. Pikemmin siis toimeentulotukea tarvitsevien määrä vain entisestään kasvaisi.
On välttämätöntä, että vanhemmilla, niin halutessaan, on mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan lastaan. Laadukasta varhaiskasvatusta on tarjolla myös monissa perhe- ja päiväkerhoissa. Isien osallisuutta toki on lisättävä ja vanhemmuuden kustannuksia työnantajille tasattava. Uskon, että isät alkavat ymmärtää varhaislapsuuden ainutlaatuisuuden ja jatkossa vapaaehtoisesti osallistuvat hoitovapaisiin.
Yhtä tärkeää on säilyttää subjektiivinen päivähoito-oikeus. Varhaiskasvatusta on arvostettava myös resursointia lisäämällä. Mm. ryhmäkokoja on pienennettävä, jotta lapsilla on mahdollisuus kokea yksilöllistä kohtaamista.
Ei pakoteta perheitä muottiin, vaan annetaan perheiden itse päättää.

Sisäilmaongelmien hoitaminen tuo säästöjä. Julkaistu Vantaan Sanomat 10/2016
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamien terveyshaittojen vuosikustannuksiksi Suomessa arvioitiin v.2012 450 miljoonaa euroa. Neljäsosa julkishallinnon rakennusten pinta-alasta on kosteus- ja homevaurioisia. Vantaalla erityisesti koulut ovat huonokuntoisia. OAJ:n barometrin mukaan yli kolmasosalla työpaikoista on todettu terveydelle haitallinen sisäilmaongelma ja viidennes opettajista on ollut sisäilman vuoksi sairaslomilla vuoden sisällä.
Kyse ei ole allergioista. Esimerkiksi Vantaankosken koulun ja Riihipellon päiväkodin ilmassa on sädesienten ja muiden kosteusvauriomikrobien tuottamia solumyrkkyjä, jotka vaikuttavat ihmisten puolustusjärjestelmään haitallisesti. Tällainen altistus saattaa johtaa tulehduskierteiden lisäksi pysyviin terveyshaittoihin mm. autoimmuunisairauksiin ja jopa monikemikaaliherkkyyteen, joka on vienyt monelta lapselta ja opettajalta mahdollisuuden normaaliin työhön ja elämään.
Vantaan 54 koulusta 37:ssä on ilmanpuhdistimia. Tästä huolimatta oppilaat saavat oireilmoitusten perusteella runsaasti oireita sisäilmasta esimerkiksi Mikkolassa, Havukoskella ja Kartanonkoskella. Tämän lisäksi mm. Martinlaakson, Jokiniemen ja Kaivokselan koulujen sisäilman terveellisyys on syytä tutkia.
Jos Vantaa haluaa priorisoida terveydelle vaaralliset rakennukset, tulee hyödyntää joko tilastollisesti päteviä oirekyselyitä, solumyrkkyjen mittauksia tai työterveyshuollon sisäilmaoireiden yleisyysprosentteja. Näin korjaukset saadaan kohdistettua juuri sinne, missä terveysvaikutukset ovat suurimmat. Tutkimus on halpaa verrattuna virheinvestointeihin. Esim. tilastollisesti pätevät oirekyselyt maksavat vain 500-2000e/koulu asiantuntijan toteuttamana.
Perusopetuslain mukaan lapsilla on oikeus terveelliseen ja turvalliseen oppimisympäristöön.Kaupunginjohtaja Nenosen linjaus, jossa kenenkään ei tarvitse työskennellä tai opiskella tiloissa jotka vaarantavat terveyden, on erinomainen ja merkittävä linjaus tulevien sukupolvien terveyden eteen. Kiitos siitä!

Sisäilmasta oireilevien tilanne on otettava vakavasti. Julkaistu Helsingin Sanomat 9/2016
On arvioitu, että jopa 60 prosentissa kouluista on sisäilmaongelmia. Laskelmien mukaan ainakin 100 000 lasta altistuu sisäilmaongelmille päivittäin. Aihetta käsiteltiin tiistaina pidetyssä Vihaiset äidit -ryhmän järjestämässä mielenosoituksessa.
Huonoon sisäilmaan liitettyjä oireita ovat erilaiset silmä-, nuha- ja yskäoireet. Selvää tutkimustietoa on myös infektiokierteestä. Samoin astman puhkeaminen ja paheneminen ovat yhteydessä sisäilmaongelmiin.
Useat altistuneet kokevat väsymystä, päänsärkyä, pahoinvointia ja kuumeilua. Tyypillistä on, että oireilu häviää muualla ja palaa ongelmatiloissa. On esitetty, että pitkä altistus lisää riskiä sairastua erilaisiin autoimmuunitauteihin kuten tulehduksellisiin suolistosairauksiin ja reumaan. Osa sairastuneista myös kehittää niin sanotun monikemikaaliherkkyyden reagoiden hajusteisiin ja muihin ympäristön ärsykkeisiin. Nämä taudinkuvat eivät enää parane kokonaan.
Sisäilmasta oireilevien tilanne on otettava vakavasti. Heidän oireiluaan ei saa kyseenalaistaa. Heitä ei saa syyllistää eikä diagnosoida psyykeltään sairaiksi. Lastensuojeluilmoituksilla uhkaaminen on täysin epäammattimaista.
Monet kouluikäiset sisäilmasta sairastuneet joutuvat oireilun takia vaihtamaan koulua useaankin otteeseen tai jopa jäämään kotiopetukseen. Tällainen tilanne on lapsen kannalta henkisesti erittäin kuormittava, ja lapsen sosiaalinen kehitys häiriintyy herkästi. Lapsi tuntee olevansa erilainen. Vertaistuen merkitystä ei näissä tilanteissa voi liiaksi korostaa.
Perusopetuslain mukaan lapsella on oikeus terveelliseen ja turvalliseen oppimisympäristöön. Varsinaista työsuojelua lapsilla ei kuitenkaan ole, vaikka heidän on oppivelvollisina käytävä koulunsa.
Kiinteistön laadukkaat tutkimukset ja korjaukset on aina tehtävä. Myös ennaltaehkäisy – rakentamisen laatu ja takuuaikojen pidentäminen sekä kiinteistön ennakoiva huolto – on nostettava kunniaan. Korjaukset maksavat, mutta niin maksaa myös sairastuminen sekä inhimillisesti katsoen että rahallisina kustannuksina. Ilmanpuhdistimilla voidaan saada nopeaa ensiapua tilanteeseen, mutta laadukkaat väistötilat on järjestettävä viipymättä korjausten ajaksi.
On perustettava sisäilmapoliklinikoita, jotta asiantuntemusta ja hoitolinjauksia saadaan yhtenäistettyä. Lääkäreiden ja hoitajien koulutukseen on kiinnitettävä huomiota. On mentävä terveys ja inhimillisyys edellä, jotta lapsistamme ja nuoristamme kasvaa terveitä ja aktiivisia yhteiskuntamme jäseniä.

Maksuttomasta ehkäisystä on saatu hyviä tuloksia Raumalla. Julkaistu Helsingin Sanomat 7/2016
Sukupuolitautitartunnat ja nuorten raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet merkittävästi, kun alle 25-vuotiaille alettiin tarjota ilmaista ehkäisyä, kirjoittaa lastentautien erikoislääkäri Tiina Tuomela
Suomen ylioppilaskuntien liitto kannattaa ilmaisen ehkäisyn tarjoamista kaikille alle 25-vuotiaille (HS 17.7.). Ehkäisyn piiriin kuuluisivat niin kondomit kuin hormonaalinen ehkäisy. Raumalla näin on tehty vuodesta 2011 alkaen, ja tulokset ovat hienoja: sukupuolitautitartunnat ja nuorten raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet merkittävästi.
Hallituksen tekemät koulutusleikkaukset eivät paranna opiskelijoiden taloudellista asemaa. Myös nuorison työttömyysluvut ovat korkeita. Pääosa saaduista tuloista kuluu vuokraan. Ruoka-apujonoissakin nuoria näkyy enenevissä määrin. Nuoret ovat siis usein vähävaraisia, ja ehkäisyn hankkiminen saattaa olla heille ylivoimaisen kallista.
Maksuton ehkäisy ja siihen liittyvä neuvonta ovat hyvä esimerkki ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä, jotka tuovat säästöjä paitsi terveydenhuollon kustannuksissa myös inhimillisesti. Neuvontapisteitä onkin perustettava sinne, missä nuoret liikkuvat, esimerkiksi oppilaitosten ja nuorisotalojen yhteyteen.

Hoitajamiehityksestä. Julkaistu Vantaan Lauri 7/2016
Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin selvityksen mukaan noin 70 prosenttia lähi- ja perushoitajista kokee työnsä raskaaksi ja harkitsee alan vaihtoa. Nousua vuodesta 2012 on huolestuttavat 20 prosenttia. Hoitajien työ on raskasta sekä henkisesti että fyysisesti. Suurin syy on liian pieneksi mitoitettu henkilöstömäärä. Töissä ei voi viihtyä, jos päivittäin kokee, että ei ehdi tehdä työtään riittävän hyvin.
Erityisesti väestömme ikääntyessä hoitohenkilökuntaa tullaan tarvitsemaan entistä enemmän. On kestämätöntä, että kasvavat työmäärät yritetään teettää pienemmillä henkilöresursseilla. Hoitajat tekevät raskasta ja vastuullista työtä olemattomalla palkalla. Tilanne ei siis juurikaan motivoi hakeutumaan opiskelemaan alaa. Täten on vaarassa käydä niin, että alalle hakeutuvat ne, jotka muualle eivät ole päässeet.
Tilanne vaatii pikaista korjausta. Hoito- ja hoiva-alan arvostusta on lisättävä. Tämän pitää jatkossa näkyä paitsi palkassa, mutta myös käsiparien määrässä. Hoitajamiehitystä ei siis saa missään tapauksessa pienentää, pikemmin päinvastoin.
Tiina Tuomela, lastentautien erikoislääkäri, kirkko- ja hiippakuntavaltuutettu

Asunnottomien auttamiseksi on ryhdyttävä toimiin. Julkaistu Vantaan Lauri 5/2016
Vantaan alueella oli vuonna 2015 noin 550 asunnotonta, joista 25 prosenttia oli alle 25-vuotiaita. Äkillinen asunnottomuus voi kohdata ketä tahansa. Asunnon saaminen nopeasti on äärettömän vaikeaa, joten hätämajoituksen tarve on ilmeinen. Tällä hetkellä kriisimajoitusta tarjotaan pääosin päihde- ja mielenterveysongelmaisille Koisorannan palvelukeskus Vantaalla ja Hietaniemen palvelukeskus Helsingissä. Tarvitsemme siis hätämajoitusratkaisuja myös päihteettömille asunnottomille.
Tulossa olevassa sote-uudistuksessa myös asunnottomien tilanne on huomioitava. Vahti ry vaatiikin, että seudun keskeiset toimijat, kaupunki ja seurakunnat yhteistyössä, järjestävät tarvittavat tilat ja palvelut.

Hallitus säästää jälleen vanhuksilta. Julkaistu Helsingin Sanomat 3/2016
Julkisuuteen on tullut hallituksen seuraava säästötoimi: isot muutokset vanhuspalvelulakiin. Kunnan velvoitteita vähennetään koskien työntekijöiden asiantuntemusta, vastuutyöntekijöitä ja hoitojärjestelyjen pysyvyyttä. Suunnitelmissa on myös alentaa hoitajamitoitusta, jonka laatusuosituksena on nyt 0,5 eli yksi hoitaja kahta vanhusta kohden. Mitoitusta suunnitellaan pienennettäväksi 0,4:ään. Tämä on numeerisesti pieni mutta käytännön kannalta erittäin merkittävä muutos.
Nytkin tehostettujen palveluasumisyksiköiden ja vanhainkotien henkilökunta ehtii tehdä vain välttämättömimmän, kun osastolla on useita ruokailussa ja hygieniassa avustettavia. Hoitohenkilökunta tuntee riittämättömyyttä tietäessään, että hoito voisi olla laadukasta yhdessäoloa eikä vain kovalla kiireellä tekemistä. Vanhusten ruokailu on hidasta, ja syöttäjällä pitää olla aikaa ja mahdollisuus samalla antaa läheisyyden kokemusta vanhukselle. Tai kuinka usein päivän mittaan hoitajat ehtivät vaihtaa vanhuksen vaipat, saati huolehtia pesuista?
Hallitus aikoo siis säästää jopa 70 miljoonaa euroa vuodessa. Samalla panostettaisiin kotihoitoon ja omaishoitajien tukiin 30 miljoonalla eurolla kolmen vuoden kuluessa. Kotihoitoon panostaminen on toki tervetullutta, mutta investointi on tehtävä kunnolla. Jo nyt kotihoidossa on liian huonokuntoisia asukkaita, jotka tarvitsisivat ympärivuorokautista apua ja tukea.
Seniorit ovat rakentaneet maatamme ja maksaneet veronsa. Heille on suotava arvokas vanhuus.
Koska on korostettu, että kaikkien pitää osallistua talouden kohentamiseen, haastan kaikki bonuksia ja suuria osinkoja saaneet yhteisiin talkoisiin Suomen hyväksi. Ei aina oteta niiltä vähäosaisimmilta!

Hallitus heikentää lasten ja nuorten oikeusturvaa. Julkaistu Helsingin Sanomat 2/2016
Hallitus on julkistanut kuntien tehtävien vähentämiseen tähtäävän toimenpideohjelman. Siinä on useita kirjauksia, jotka heikentävät lasten ja nuorten oikeusturvaa ja hyvinvointia.
On ehdotettu, että oppilaitosten järjestyssäännöt muuttuisivat vapaaehtoisiksi eikä kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemistä koskevaa suunnitelmaa enää edellytettäisi.
Kiusaamiskokemukset ovat valitettavan yleisiä jo päiväkoti-ikäisistä lähtien.
Lisäksi yläkoulujen sekä toisen asteen oppilaitosten tytöistä vähintäänkin kolmannes on kohdannut seksuaalista häirintää.
Kunnilta ei myöskään enää edellytettäisi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Se on todella huolestuttavaa.
Normeja pitää purkaa muun muassa vähentämällä paperibyrokratiaa eikä riskeeraamalla ihmisten hyvinvointia. Sopii kysyä, onko hallitus lainkaan tehnyt lapsi- ja sukupuolivaikutusten arviointia esityksiä tehdessään.

Turvapaikanhakijoiden terveydentilasta. Julkaistu tiinatuomela.puheenvuoro.uusisuomi.fi 2/2016
Paljon keskustelua on käyty turvapaikanhakijoiden tilanteesta, mutta terveydenhoidosta ei juurikaan julkisuudessa ole keskusteltu.
Turvapaikanhakijat tulevat alueilta, joissa mm. tuberkuloosi, polio ja kurkkumätä ovat nykypäivää. Ko. taudit ovat länsimaista pääosin hävinneet rokotusten ansiosta. Tosin vauvojen calmetointi (tuberkuloosi-rokote) lopetettiin Suomessa riskiryhmiä lukuun ottamatta jo vuonna 2006. Tuolloin arvioitiin rokotuksen haitat suuremmiksi hyötyjä. Eli nuorella väestöllämme ei tuberkuloosisuojaa enää ole.
Turvapaikanhakijoille pitää ohjeiden mukaisesti järjestää haastattelu 2 viikon kuluessa maahan tulosta. Haastattelun perusteella henkilö ohjataan sitten tarkempiin tutkimuksiin ja hoitoon sekä rokotesuojaa täydennetään. Vastaanottokeskuksissa onkin oltava valppaina ja tunnistettava mahdolliset epidemiariskit aikaisessa vaiheessa.
Kysyä sopii, onko riittäviä henkilöstöresursseja osoitettu tähän toimintaan ja onko terveydentilan arvioita ehditty tehdä riittävän nopeasti syksyn massiivin maahantulon yhteydessä?

Päivähoitomaksujen korotukset kurittavat perheitä. Julkaistu Helsingin Sanomat 1/2016
Päivähoitomaksuja kaavaillaan korotettaviksi ensi syksystä jopa 22 prosentilla. Enimmäismaksu nousisi 283 eurosta 354 euroon. Yksinhuoltajien maksuun toteutetaan nimellinen alennus.
Korotus verottaa nimenomaan keskituloisen perheen ostovoimaa. Saadaksemme Suomen nousuun ostovoimaa pitäisi pikemmin lisätä kuin vähentää. Korotuksia voi toki harkita, mutta tulorajoja pitäisi tarkistaa merkittävästi ylöspäin.
Korotukset toimivat myös kannustinloukkuna työllistymiseen nähden. On ristiriitaista, että ottamalla vastaan töitä käteen jäävä rahasumma pienenee erilaisten maksujen noustessa ja tukien vähetessä.

Vantaa ja vanhukset. Julkaistu tiinatuomela.puheenvuoro.uusisuomi.fi 12/2015
Väestömme ikääntyy kovaa vauhtia. Vantaalla on arvioitu 75 vuotta täyttäneiden määrän kasvavan n 700/vuosi. Samalla muistisairaiden osuus kasvaa. Tavoitteena on, että 92% senioreista asuisi kotonaan.
Laitoshoitoa on jo supistettu ja nyt uhkaa kotipalvelujen supistaminen. Kotipalvelujen henkilökunta tekee työtä kovalla tahdilla ja minuuttiaikataululla, eli tehostamisen varaa ei enää ole.
Seuraava vaihtoehto on siis karsia palvelujen saajia. Jos kuitenkin halutaan, että vanhus pärjää mahdollisimman pitkään kotonaan, on laadukkaita palveluja ennaltaehkäisevässä mielessä tuotava kotiin. Muuten yhä huonokuntoisempia vanhuksia päätyy lopulta kalliimpaan laitoshoitoon.
Vantaa budjetoi kotipalveluihin vain 0.5 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Jos vanhuspalveluihin lisätty summa olisi ollut 2 miljoonaa euroa kuten Espoossa, olisi tilanne selvästi valoisampi. 2 miljoonalla saisi 20 hoivapaikan lisäksi 20 lähihoitajaa kotihoitoon.
2 miljoonaa on Vantaan mittakaavassa pieni raha. Kyllä tuollaisen summan olisi luullut löytyvän vanhusten hyväksi.

Suomen kilpailukyky köyhien ja kipeiden varassa. Julkaistu tiinatuomela.puheenvuoro.uusisuomi.fi 12/2015
Viime päivinä olemme jälleen saaneet seurata jatko-osaa jännitysnäytelmästä ”Hallituksen uudet ulostulot”.
Viimeisimpänä närää herätti sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotukset 30%:lla! Keihin tämä esitys eniten vaikuttaa? Juurikin köyhempiin ja enemmän sairastaviin lähimmäisiimme. Varakas voi aina mennä yksityislääkäriin ja työssä käyvät hoituvat työterveyshuollon puitteissa. Terveyskeskuspalveluja käyttävät eniten juuri eläkeläiset ja työttömät. Sosiaalipuolen maksujen korotukset kohdentuvat samoihin ryhmiin, mukaan lukien lapsiperheet.
Tämä hallituksen esitys on jälleen samansuuntainen aikaisempien kanssa. Säästöjä haetaan vähäosaisilta, eläkeläisiltä, lapsiperheiltä, opiskelijoilta. Ja myös naispainotteisesti. Onhan esim. yksinhuoltajissa ja pieneläkeläisissä selvä naisenemmistö.
Onko mitään hallituksen esitystä kunnolla etukäteisarvioitu mm. lapsi- ja sukupuolivaikutusten osalta? Ei ole!!! Hallitus tekee selvästikin hätiköityjä päätöksiä, joita sitten veivataan edestakaisin.
Eikö säästöjä voisi mieluummin hakea harmaan talouden kitkemisestä ja veroparatiiseista? Miksi juuri yhteiskunnan vähäosaisilta?

Tuliko sote-sopasta nyt valmista? Julkaistu Helsingin Sanomat 11/2015
Saimme jännityksellä odottaa saadaanko sote-sopu vai kaatuuko hallitus. Lauantain vastaisena yönä neuvotteluissa lopulta päädyttiin 18 sote-alueeseen.
Useat asiantuntijat ovat suosittaneet pienempää aluemäärää: pienimmillään viittä, mikä vastaisi nykyisiä yliopistollisia keskussairaalapiirejä, ja enimmillään kahtatoista. Jos maa pilkotaan moniin pieniin alueisiin, on väistämättä edessä tosiasia, että osa alueista on kantokyvyltään liian pieniä järjestämään kaikkia palveluja. Tuolloin tarvitaan erilaisia tulojen tasausjärjestelmiä eli lisää byrokratiaa. Myös erikoissairaanhoidon päällekkäisyyksiä tulee enemmän. Useiden pienten alueiden mallilla toivottuja säästöjä ei todennäköisesti saavuteta.
Kyseessä on hallinnollis-organisatorinen laki. Tavoitteena pitäisi olla potilaiden yhdenmukainen mahdollisuus päästä nopeasti hoitoon eri puolella Suomea. Hoitoketjujen toimivuuden, hoidon eri vaiheiden laadukkuuden sekä erityisesti sairauksien ennaltaehkäisyn huomioimisen pitäisi olla sote-uudistuksen kärkihankkeita.
Toivoa sopii, että nyt tehdyssä ratkaisussa vallan tavoittelu ei mennyt potilaiden edun edelle.

Inhimillisyyttä vanhustenhoitoon. Julkaistu tiinatuomela.puheenvuoro.uusisuomi.fi 11/2015
Vanhusten osuus väestöstämme kasvaa koko ajan huimaa vauhtia. Samalla lisääntyy muistisairaiden osuus.
Keskustelua on herättänyt Jari Pirhosen väitöstutkimus, jonka mukaan pitkäaikaishoidossa olevat vanhukset eivät saa yksilöllistä ja laadukasta hoitoa. Osa senioreista varmasti voi erinomaisesti, mutta on paljon ylikuormittuneita yksikköjä, joissa perushoito pääosin onnistuu, mutta kiireen vuoksi ei ehditä tehdä kuin välttämätön. Ei ole aikaa olla läsnä, kuunnella, koskettaa. Tämä aiheuttaa hoitohenkilökunnassa riittämättömyyden ja epäonnistumisen tunteita.
Hälyttävää on, että 30-60% pitkäaikaishoidossa olevista vanhuksista kärsii aliravitsemuksesta. Syöminen on ikäihmisellä usein hidasta ja hoitajilla ei ole riittävästi aikaa syöttämiseen. Syömisen vaikeutta usein lisää myös suun huono kunto, esim. ientulehdusta esiintyy 73%:lla yli 65-vuotiaista.
Hoitajamiehityksen tavoite on ollut 0.5 eli 1 hoitaja 2 potilasta kohden. Tämä tavoite ei ole toteutunut tälläkään hetkellä. Ja nyt hallitus kaavailee hoitajamiehityksen keventämistä! Tämä esitys tuleekin torjua.
Vanhukset ovat rakentaneet yhteiskuntaamme. Jokainen heistä on oikeutettu inhimilliseen hoitoon. Ja on hyvä muistaa, että me nuoremmatkin olemme aikanaan vanhuspalvelujen piirissä, ainakin jos elonpäiviä suodaan.

Voisimmeko auttaa asunnottomia kuten turvapaikanhakijoita? Julkaistu Vantaan Lauri 10/2015
Turvapaikanhakijoiden tulva on yllättänyt kaikki. Vastaanottokeskuksia on perustettu ja polkaistu uskomattoman nopeasti tehokas avustussysteemi käyntiin kolmannen sektorin avustuksella. Tätä on syytä hyödyntää jatkossa asunnottomuuden hoidossa. Vastaanottokeskukset ovat verrattavissa hätämajoitukseen, josta on tällä hetkellä huutava pula. Meillä on asunnottomia, jotka yöpyvät roskiksissa, porraskäytävissä tai julkisissa käymälöissä. He tarvitsevat katon päänsä päälle.
Tilanne antaa lisähaastetta myös edullisten vuokra-asuntojen tuotantoon. Tarvitaan uusia asumisratkaisuja: kimppa-asumista, toimistotilojen remontoimista asunnoiksi, konttikoteja... Kaikki hädänalaiset tarvitsevat apua ketään syrjimättä. Mutta onko niin, että pakolaisten auttaminen on mediaseksikkäämpää kuin asunnottomien auttaminen? Olemmeko turtuneet oman maan asunnottomien ja vähäosaisten hädälle?

Onnea Hakunila! Julkaistu Vantaan Lauri 10/2015
Hakunila valittiin vuoden 2015 kaupunginosaksi 154 kanssakilpailijan joukosta. Perusteina valinnalle olivat yhteisöllisyys sekä runsas kulttuuritarjonta. Hakunilan alueella on maahanmuuttajataustaista väestöä yli 20%. Eri väestöryhmien välisiä ristiriitoja on menestyksellisesti ratkottu kaupungin, seurakunnan, lähipoliisin ja asukkaiden voimin.
Vielä vuosikymmen sitten Hakunila oli varsin levoton lähiö, jossa poliisilla ja sosiaalitoimella oli paljon hälytyksiä.
Alueen yhteisöllisen toiminnan tärkeä keskus on ollut Hevoshaan koulu. Koulu on ollut merkittävä mm. maahanmuuttajaperheiden kotouttamisessa, yleisten ennakkoluulojen hälventämisessä sekä sosioekonomisten luokkaerojen kaventamisessa. Valitettavasti Hevoshaan koulu on päätetty lopettaa. Nähtäväksi jää, miten tämän keskeisen toimintakeskuksen lopettaminen jatkossa vaikuttaa alueen kokonaisilmeeseen. Olisiko asian suhteen vielä harkinnan varaa?

Sisäilmaoireilun laajuus tulee selvittää. Julkaistu Helsingin Sanomat 9/2015
Vantaalla on juuri saatu kouluverkkoselvitys, jonka mukaan koulut ovat teknisesti kunnossa. Ristiriitaa herättää kuitenkin se, miksi useissa koulukiinteistöissä edelleen oireillaan. Keskusteluissa väläytellään epäilyä oireilun aitoudesta.
Huonon sisäilman aiheuttamat oireet ovat moninaisia: on silmä-, nuha- ja astmaoireita. Toistuvat korva-, poskiontelo- ja keuhkotulehdukset ovat erittäin yleisiä. Oireena voi olla myös väsymystä, outoa kuumeilua, niveloireita, päänsärkyä ja pahoinvointia. Lisäksi on aina muistettava sisäilman laadun pitkäaikais- ja myöhäisvaikutukset elimistön immunologiaan. On myös tärkeä muistaa, ettei herkistynytkään henkilö oireile oleskellessaan sisäilmaltaan laadukkaissa tiloissa.
Systemaattinen oirekysely on hyvä työkalu tilanteen kartoittamisessa. Oirekyselyllä saadaan luotettavaa tietoa kiinteistöjen tilanteesta. Tiedetään. että oireesta riippuen 10–20 prosentin oireilu on normaalia. Laajempi oireilu ei.
Tilanne pitää siis kartoittaa, vaikka riskinä on, että paljastuu jotain, mihin ei ole varaa. Säästöt ihmisten terveyden kustannuksella eivät ole kestävä ratkaisu.

Kaikki talkoisiin Suomen hyväksi. Julkaistu tiinatuomela.puheenvuoro.uusisuomi.fi 9/2015
Hallitusohjelma kiristää monelta osin juuri vähätuloisten ja –osaisten asemaa. Leikkaukset kohdentuvat erityisesti lapsiin, lapsiperheisiin, opiskelijoihin ja eläkeläisiin. Sekä viimeisimpien tietojen mukaan myös naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla työskenteleviin.
Juhlapuheissa korostetaan yhteistä vastuutamme Suomen hyvinvoinnista ja peräänkuulutetaan Talvisodan henkeä. Työntekijöiltä halutaan 5% tuottavuuden kasvua, mutta mistä löytyy se yritysjohtaja, joka on valmis leikkaamaan omista palkkioistaan? Mistä löytyy se hyväosainen, joka ilmoittaa luopuvansa bonuksistaan tai luovuttavansa huippueläkkeestään osan yhteiseksi hyväksi?
Kansa on tuohtunut, koska säästöjä revitään kansan selkänahasta. Erilaisista tukimuodoista kun on helpoin leikata. Tämä leikkauspolitiikka tuottaa kuitenkin kustannuksia myöhemmin, kuten meidän pitäisi tietää 1990-luvun laman seurauksista.
Mistä löytyvät ne viisaat ja oikeudenmukaiset todelliset johtajat, jotka esimerkillään näyttävät suunnan Suomelle? Jokainen ihminen on arvokas, olipa hän asunnoton leipäjonon asiakas tai huippujohtaja. Vain osoittamalla ihmisarvoa kaikille voimme rakentaa maatamme ja Talvisodan hengen mukaisesti puhaltaa yhteen hiileen Suomen rakentamiseksi.

Yrittäjyyttä tarvitaan. Julkaistu tiinatuomela.puheenvuoro.uusisuomi.fi 9/2015
Tänään lauantaina 5.9 vietetään Yrittäjän päivää. Suomen nousu tulee tapahtumaan juurikin yritysten kautta. Suomessa on runsaasti pieniä, suorastaan mikrokokoisia yrityksiä. Näissä omistaja itse osallistuu työhön ja on usein 24/7 yksin vastuussa kaikesta.
Yritysten laajentumista estää byrokratiaviidakko. Yritysten kasvua tuleekin tukea byrokratiaa karsimalla ja mm. helpottamalla ensimmäisen työntekijän palkkausta. Myös yritystukia pitää painottaa nimenomaan pienyritysten suuntaan. Starttirahaa tulee kehittää.
Huomioitavaa on myös, että pienyritykset maksavat veronsa Suomeen eivätkä siirrä varojaan veroparatiiseihin.
Joten kaikki kunnia pienyrittäjille. Hyvää Yrittäjän päivää!

Päätösten ennakkoarvioinnin tärkeydestä. Julkaistu tiinatuomela.puheenvuoro.uusisuomi.fi 8/2015
Uusi hallitusohjelma on herättänyt suurta huolta kansalaisten keskuudessa. Hallituksen leikkaukset kohdistuvat kipeimmin juuri vähäosaisiin, pienituloisiin, lapsiin ja vanhuksiin. Naisten ja miesten tasa-arvonäkökohdat on ohjelmassa ohitettu vain maininnalla tasa-arvon toteutumisesta.
Hyvään käytäntöön kuuluu päätösten ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi (IVA). Tämä arviointi on aina syytä tehdä koskien vaikutuksia mm. lapsiin, vanhuksiin ja eri sukupuoliin. Tämän arvioinnin yhteydessä pitää tehdä myös riskiarviota siitä, miten päätökset vaikuttavat tulevaisuuteen. On varsin lyhytnäköistä, jos tämän hetken säästöjä saamme maksaa suurten korkojen kera myöhemmin.
SOTE-uudistuksen yhteydessä on myös arvioitava ratkaisujen vaikutus sosioekonomisiin terveyseroihin. Tavoitteena on oltava erojen merkittävä kaventaminen.
Bruttokansantuote (BKT) ei ole oikea mittari, kun puhutaan päätösten ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista. Tarvitaankin uudenlaista lähestymistä ihmisten hyvinvoinnin mittaamiseen.

Neljän suuren lupauksiin ei voi luottaa. Julkaistu Helsingin Sanomat 7/2015
Ennen huhtikuisia eduskuntavaaleja puolueet, perussuomalaiset etunenässä, vastustivat Kreikan uusia tukipaketteja, velkaleikkauksia ja -huojennuksia.
Mitäs nyt vaalien jälkeen tapahtuikaan? Taas jouduttiin tekemään "kipeä" ratkaisu. Suuri valiokunta päätti, että neuvottelut Kreikan kolmannesta lainaohjelmasta voidaan aloittaa. Vain yksi puolue, kristillisdemokraatit, säilytti kantansa ja vastusti neuvottelujen aloittamista. On käsittämätöntä, miten poliitikkojen selkäranka ei pysy suorassa. Kompromisseja pitää toki tehdä, mutta perusperiaatteista ei saa tinkiä.
Valitettavasti vuoden 2019 vaaleissa kansa luottaa jälleen neljän suuren puolueen lupauksiin. Milloin me kansalaiset uskaltaudumme vaalivallankumoukseen ja äänestämme pienet puolueet valtaan? Se on ainoa mahdollisuutemme saada uudet muutoksen tuulet puhaltamaan.

Alv nosto??? Julkaistu tiinatuomela.puheenvuoro.uusisuomi.fi 6/2015
Mielipidekirjoituksessa HS 7.6 kehotetaan harkitsemaan ALV:n (arvonlisävero) nostoa valtion verokertymän parantamiseksi. Asia on ollut aiemminkin esillä. Periaatteessa kannatettava ehdotus, mutta on tarkkaan keskusteltava, mihin tuotteisiin tai hyödykkeisiin nosto kohdistuisi.
Ruuan ALV-korotusta ei missään tapauksessa voi harkita. Suomessa on tälläkin hetkellä paljon ihmisiä, joilla ei ole varaa ostaa ruokaansa. He hakevat ruokansa sieltä, mistä sen saavat, esimerkiksi ruokajakeluista, joita vapaaehtoiset järjestöt ja seurakunnat pitävät yllä. Näiden ruokajonojen pituus kasvaa koko ajan.
Tutkimuksissa on todettu ruuan ALV:n korottamisen vaikuttavan eniten juuri niihin, joilla on vähiten käytettävissä olevia tuloja. Näin veronkorotus johtaisi myös tuloerojen kasvuun.
Ylellisyystarvikkeiden ALVia voi varmasti nostaa, mutta ei perushyödykkeiden tai -palveluiden.

Potilaat ja vanhukset saavat kärsiä. Julkaistu tiinatuomela.puheenvuoro.uusisuomi.fi 6/2015
Huoli nousee suureksi hallitusohjelmaa lukiessa, Suunnitelmissa on merkittäviä säästöjä lääkekorvauksiin, Lääkkeiden hintojen nousu aiheuttaa selkeän riskin, että useat potilaat jättävät lääkkeet liian kalliina käyttämättä. Täten sairaus etenee ja potilaan vointi huononee, jolloin tilanteen hoito maksaakin jatkossa sitten huomattavasti enemmän.
Hallitus leikkaa matkakorvauksia. Tämä koskee kipeimmin haja-asutusalueilla yksin asuvia vanhuksia. Miten he pääsevät jatkossa keskitettyihin terveyskeskuksiin, kun lähiterveysasema on lakkautettu?
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaspalvelumaksut nousevat. Kun kaikkeen tähän yhdistetään tukien indeksikorotuksen jäädytykset, ei hyvältä näytä.
Laitospaikkojen hoitajamiehityksen minimivaatimusta aiotaan laskea. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhä useampi vanhus saa odottaa hoitajaa märissä vaipoissaan tai kärsiä aliravitsemuksesta, kun kukaan ei ehdi syöttää, saati käyttää asukkaita ulkoilemassa.
Kipeät ratkaisut eivät todellakaan kosketa tasapuolisesti kaikkia, vaan juurikin jo valmiiksi puolustuskyvyttömiä ja huonommin toimeentulevia.
Onko ratkaisuna keskusteltu osinkotulojen verotuksen progressiosta tai varallisuusveron palauttamista suurille omaisuuksille? Olemmeko lähestyneet asiaa väärästä suunnasta?

Lapset ja lapsiperheet saavat kärsiä. Julkaistu Helsingin Sanomat 5/2015
Jälleen käytettiin korulauseita "tämä on kipeä ratkaisu" ja "leikkaukset kohdistuvat kaikkiin". Kuitenkin hallitusohjelmaa lukiessa saa vaikutelman, että leikkaukset kohdistuvat kipeimmin lapsiperheisiin, opiskelijoihin, eläkeläisiin ja yleisimmin vähäosaisiin. Lapsiperheiden osalta yli kolmevuotiaiden päivähoidon ryhmäkoot kasvavat, lapsilisän indeksisidonnaisuus poistuu ja lapsilisiä mahdollisesti leikataankin, jos paljon puhuttu yhteiskuntasopimus ei toteudu.
Kun yhden hoitajan vastuulla on kahdeksan yli kolmevuotiasta, ei voida enää puhua yksilöllisestä lapsen huomioimisesta varhaiskasvatuksen periaatteiden mukaisesti. Mitä tapahtuu, kun hoitaja sairastuu, eikä sijaista saada? Suurissa ryhmissä melu- ja stressitasot nousevat. Tulevaisuudessa ei tarvitse ihmetellä keskittymiskyvyttömiä koululaisia.

Vapaaehtoistyön merkityksestä, julkaistu Vantaan Lauri 4/2015
Vapaaehtoistyöstä on muodostunut merkittävä sosiaali- ja terveyspalvelujen täydentäjä. Vapaaehtoisena toimiminen antaa toimijalleen sisältöä elämään, vertaistukea ja lisää yhteisöllisyyttä. Toiminta ei kuitenkaan saa muuttua pakoksi tai rasitteeksi toimijalle. Auttajankin on saatava apua ja tukea jaksaakseen auttaa muita. Seurakuntien järjestämä koulutus ja työnohjaus vapaaehtoisille on hyvänä esimerkkinä myös kunnallisille palvelujen tuottajille.
Keskustelua on herättänyt, missä kulkee ammattityön ja vapaaehtoistyön raja. Siirtyykö esim. liian sairaita mielenterveyspotilaita vapaaehtoisjärjestöjen jälkihoitoon. Tässä korostuvat myös vastuukysymykset.
KD Tikkurilan paikallisosasto toteaakin, että järjestöille tulee turvata riittävät resurssit vapaaehtoisten perehdyttämiseen ja työnohjaukseen. On luotava auttajalle ja autettavalle turvalliset mahdollisuudet toimia ja työn arvostusta on lisättävä. On sovittava selkeät rajat ja vastuut ammattityöhön nähden.
Vapaaehtoisuutta voi ja saa hyödyntää, mutta ei hyväksikäyttää.

Palkkatasa-arvo, julkaistu TANEn (Tasa-arvoasiain neuvottelukunta) verkkosivuilla 3/2015
Naisten palkkapäivää vietettiin viime vuonna 31.10. Tuo päivä määritetään vuosittain ansiotasoindeksin perusteella. Se tarkoittaa, että loppuvuoden naiset työskentelevät periaatteessa palkatta. Naisten ansiotaso on vain n. 80% miesten ansioista.
Palkkaerot ovat kaventuneet todella hitaasti ja viimeaikaiset muutokset ovat valitettavasti tapahtuneet lähinnä miesten lisääntyneen työttömyyden myötä. Tässä puhutaan kokonaisansioista, joihin vaikuttaa ensinnäkin se, että edelleen naiset jäävät herkemmin kotiin lastenhoidon takia. Toisekseen ansioihin vaikuttaa se, että naiset ovat aloilla, joiden palkkataso on luvattoman alhainen. Palkkakuopassa ovat erilaiset palvelualat, etenkin hoito-, hoiva- ja opetusala. Naisvaltaisten alojen huonompi palkkakehitys heijastuu myöhemmin myös naisten miehiä matalampina eläkkeinä.
Naiset ovat alkaneet hakeutua nk. miesten aloille, mutta huonon palkkauksen ja arvostuksen takia miehet eivät juurikaan hakeudu naisvaltaisille aloille. Tämä työelämän segregaation vaikutus palkkoihin tulee huomioida niin työmarkkinajärjestöjen, valtiovallan kuin esimiestenkin keskuudessa. Naisten on myös tärkeää oppia arvostamaan osaamistaan ja esittää mm. palkkatoivomuksensa itseään vähättelemättä.
Työn käsitettä on muutettava. Tuottavaa työtä on myös lasten kasvattaminen, eri-ikäisten terveyden vaaliminen ja ikäihmisten hoivaaminen. Siinähän tuotetaan terveyttä sekä hyvinvointia ja kasvatuksen kautta työtä tekeviä veronmaksajia.
Tasa-arvoa on, että arvostamme erilaisia tehtäviämme. Kukaan ei muuta tilannettamme, jos emme itse ryhdy toimeen.

Miksi Jeppe juo? Julkaistu Länsiväylä 2/2015
Keskusteluun on jälleen noussut alkoholi ja pitääkö keskioluen myynti siirtää Alkoon?
Kaikki lienemme samaa mieltä, että alkoholin aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle ovat mittavat. Alkoholin käytön seurauksena tapaturmat ja väkivallan teot lisääntyvät. On arvioitu, että viikonloppuisin puolet ensiapupoliklinikan kävijöistä ovat alkoholin vaikutuksen alaisia. Krooniset sairaudet, töistä poissaolot ja ennenaikaiset kuolemat lisääntyvät, samoin avioerot, perheväkivalta ja lasten huostaanotot. Kustannukset ovat siis mittavat myös inhimillisesti katsoen.
Voidaanko myyntirajoituksilla vaikuttaa asiaan? Varmasti jonkin verran, mutta olennaisempi kysymys on ”Miksi Jeppe juo?” Mikä aiheuttaa pakenemistarpeen todellisuudesta? Syynä voivat olla yksinäisyys, turvattomuus, toimeentulohuolet tai ylimääräinen työstressi. Jos pureudutaan näihin ongelmiin ollaan ennaltaehkäisyn ytimessä. Tarvitaan erilaisia tukiverkostoja, jotta yksinäisyys lievittyy ja elämään saadaan uutta sisältöä. Matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon.
Liiallisilla kielloilla ja säätelyllä emme useinkaan saa toivottua tehoa. Pureudutaan siis alkoholin suurkulutuksen todellisiin syihin.

Näpit irti kotihoidontuesta. Julkaistu Esse (Espoon seurakuntasanomat), Vantaan Lauri & Keski-Uusimaa 1/2015
Paljon keskustelua on herättänyt kotihoidontuen puolittaminen vanhempien kesken. Lisäksi on esitetty ajatus kotihoidontuen lopettamisesta. Perusteluna on naisten mahdollisuus palata työelämään ja siten naisten ammatillisen osaamisen ja eläkekertymän paraneminen.
Tosiasia on, että edellä mainitun lopputuloksena lapsia siirtyisi entistä enemmän ja nuorempana kunnallisen päivähoidon piiriin. Päivähoidon kustannukset maksavat yhteiskunnalle yli kaksi kertaa enemmän kuin kotihoidontuki. Riittäisivätkö nykyiset hoitopaikat? Tuskin. Ja mitä nuorempana lapsi päiväkotiin siirtyy, sitä infektioherkempi hän on ja sitä enemmän perhe joutuu käyttämään terveydenhuollon palveluja. Eli säästöjä ei syntyisi.
Olisiko jälleen maalaisjärki paikallaan? Pienen lapsen paras hoitopaikka on useimmiten juuri koti. Vasta 3 vuoden iässä lapsi kaipaa ryhmätoimintaa ja tuolloin siirtyminen päiväkotiin on aivan perusteltua.
Perheen on itsensä saatava päättää, missä lasta hoidetaan ja kuka lasta hoitaa. Kotihoidontukijakson aikana hoitajanahan voivat olla vaikka isovanhemmat. Naisten palkkausta ja eläkekertymää ei paranna pakkosäätely, vaan matalapalkka-aloilla työskentelevien, samoin kuin kotona lasta hoitavien vanhempien asemaa pitää parantaa muilla keinoin.
Perheet itse tietävät, mikä on juuri heille sopivin hoitoratkaisu.

Päivystyksen hätähuutoon pitää vastata. Julkaistu Helsingin Sanomat 1/2015
Helsingin Sanomissa kerrottiin Malmin sairaalan päivystyksen kaaoksesta (10. 1.). Päivystys on täysin ruuhkautunut. Potilaat ovat joutuneet istumaan ja makaamaan lattioilla, koska tuolit ja vuoteet ovat loppuneet. Hoitotarvikkeita on metsästetty jopa muista sairaaloista.
Hoitajat eivät enää kestä työtaakkaansa pelätessään potilasturvallisuuden puolesta. Kaaoksessa joku vakavasti sairas saattaa helposti hukkua jonoon. Entä jos joku kuolee? Syytteeseen ei tokikaan joudu organisaatio, vaan se kaikkensa tehnyt hoitaja tai lääkäri. Kuka enää ryhtyy hoitajaksi pienellä palkalla ja suurella vastuulla?
Ja tähän soppaan vielä suunnitellaan päivystysten keskittämistä. Muualla Suomessa keskittämistoimista on seurauksena aivan liian pitkät matkat päivystyspisteisiin ja pääkaupunkiseudulla mielettömän suuret potilasmäärät, jolloin tilat ja tarvikkeet eivät riitä. Eikä varmasti säästösyistä henkilökuntaa lisätä suhteessa kasvaviin potilasmääriin.
Nyt järki käteen, näin ei voi jatkua. Kuntien sosiaali- ja terveystoimesta vastaavat johtajat, päättäjät ja poliklinikoiden hallintoylilääkärit, menkääpä edes yhdeksi illaksi hoitajien työpareiksi seuraamaan ja auttamaan ruuhkassa. Ehkä sitten kauniit korulauseet muuttuvat konkreettisiksi toimenpiteiksi.

Koulujen sisäilmaongelmista päästävä eroon. KD Tikkurilan paikallisosaston kannanotto 3.12.2014. Julkaistu Helsingin Sanomat 12/2014
Opettajien ammattijärjestö OAJ arvioi vuonna 2012, että kahdella kolmasosalla kouluista on sisäilmaongelma. Se voi tarkoittaa muutakin kuin hometta. Ilmanvaihto on tärkeä sisäilman hallinnan keinoista.
Huonosta sisäilmasta aiheutuu silmä-, nuha- ja astmaoireita. Oireista kärsivän infektiokierre on erittäin yleinen. Usein hänellä esiintyy väsymystä, kuumeilua, päänsärkyä tai pahoinvointia. Hankalinta on, jos henkilö jää "homekoiraksi" ja reagoi sisäilman laatuun myöhemmin hyvinkin herkästi.
Oireilijat on otettava vakavasti, ja heidän tilansa on selvitettävä esimerkiksi kyselyillä. Oireilun taustasyy on aina selvitettävä, ja tiloihin on tehtävä tarpeelliset korjaukset, joiden tehoa pitää seurata. Korjausten ajaksi asukkaalle on järjestettävä terveelliset väistötilat.
Rakentamisen osaurakoiden valvontaa pitää tehostaa. Työn on oltava laadukasta ja kiireetöntä, jotta materiaalit ehtivät kuivua ennen seuraavaa työvaihetta.
Rakennusta pitää myös huoltaa säännöllisesti. Rakentajan kanssa on tehtävä huolto- tai takuusopimus, jolloin rakentaja vastaa esimerkiksi kymmenen vuoden ajan rakennuksen jälkihuollosta.

Milloin havahdumme perheiden ahdinkoon? Julkaistu Helsingin Sanomat 11/2014
Saimme taas lukea mahdollisesta perhesurmasta (HS 23. 11.). Kaksi lasta oli löydetty kuolleena, ja äitiä epäillään. Montako lasta vielä pitää kuolla, ennen kuin havahdumme?
Perheet ovat todella ahtaalla: Toimeentulohuolet painavat. On työttömyyttä tai toisaalta joudutaan tekemään kahta työtä, jotta pärjätään. Mielenterveys- ja päihdeongelmat lisääntyvät.
Suurin sosiaalipoliittinen virhe tapahtui 1990-luvulla, kun lapsiperheiden kotipalvelua supistettiin. Vuonna 1990 kotiapua sai 52 300 perhettä, vuonna 2012 enää alle 9 000. Sen sijaan vuonna 2012 oli yli 87 000 lastensuojelun asiakasta, yli kolminkertainen määrä 1990-lukuun verrattuna.
Apua saa yleensä vain olemalla lastensuojelun asiakas. Lastensuojeluilmoituksia tehdään 100 000 vuodessa. Näin lastensuojelu ruuhkautuu, ja todelliset ongelmat saattavat jäädä huomiotta. Perheet tarvitsevat ihan konkreettista apua. On tärkeää, että joku siivoaa tai tiskaa, jotta väsynyt koliikkivauvan vanhempi saa edes hetken nukkua tai käydä rauhassa suihkussa. Perheet hyötyvät vain harvoin analyyttisista keskusteluista. He tarvitsevat käytännön apua. Toki me läheiset ja naapuritkin voimme olla avuksi. Rohkeasti vain tarjoamaan apua!
Nyt on todellakin aika tehdä jotain. Tarvitaan konkreettista apua arkeen ajoissa. Kodinhoitajan virat on palautettava pikaisesti lapsiperheiden avuksi.

Kansanedustajat kansalaispalveluun. Julkaistu Helsingin Sanomat 11/2014
Jaakko Cornér ehdotti (HS Mielipide 16.11.) kansanedustajien kausien rajausta kolmeen. Olen täysin samaa mieltä siitä, että jos ihminen on pitkään poliittisessa toimessa, hän vieraantuu väistämättömästi arjesta.
Itse menisin vielä pitemmälle. Ehdottaisinkin, että kukin kansanedustaja tekisi kansalaispalvelua 2–4 viikkoa vuodessa haluamassaan paikassa. Paikka voisi olla esimerkiksi rakennustyömaa, vanhusten hoivakoti, päihdekuntoutusyksikkö tai ruoka-aputoimintaa tekevä järjestö. Pääasia on, että edustaja konkreettisesti tekisi työtä kokeneemman työparina. Vain ruohonjuuritasolta saa näkemystä ihmisten arkeen. Ja juuri arjen asiantuntijuutta tarvitaan päätöksentekoon.

Hyvinvointitalous. Julkaistu tiinatuomela.puheenvuoro.uusisuomi.fi 11/2014
Hyvinvointitalous on uudenlainen lähestymistapa yhteiskunnan tilaan. Yleisesti hyvinvointia mitataan bruttokansantuotteella, mutta mittarina se ei kerro kaikkea. Oikea mittari on elämisen laatu ja ihmisten tyytyväisyys, mutta näiden mittaaminen onkin jo haasteellisempaa.
Yhteiskuntamme on eriarvoistunut, jakautunut kahtia. Yhteiskunnan sivistyksestä kertoo, miten siinä kohdellaan vähäosaisia. Tällä hetkellä oikeudenmukaisuus ei toteudu ja luottamus päättäjiin horjuu. Esimerkkeinä yritysjohtajien ylisuuret bonukset ja eläkkeet sekä erilaiset veroparatiisijärjestelyt luovat ärtymystä kansalaisiin.
Hyvinvointitaloudessa päämääränä on ihmisten tyytyväisyys elämäänsä. Talouden pitäisi olla vain väline hyvinvoinnin saavuttamiseen, ei siis itseisarvo. Ihmisten hyvinvointi poikii sitten haluttua talouskasvuakin eli positiivinen lumipalloefekti on mahdollinen. Mutta ensin pitää investoida hyvinvointiin, etenkin ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin. On tunnistettava kustannusten häviämättömyyden laki eli jos säästät tässä, maksat sen jossain toisessa muodossa myöhemmin ja usein summa on tuolloin selvästi suurempi.
Nyt tarvitaan vahvoja päättäjiä, joiden arvot ovat kohdallaan. Tarvitaan ruohonjuuritason tietoa parhaista ja tehokkaista käytännöistä. Tarvitaan sektorien ylittävää ajattelua. Ja tarvitaan "talvisodan henkeä", jolloin unohdetaan puoluerajat ja puhalletaan yhteen hiileen kansamme parhaaksi.

Oma koti on kaikille kuuluva, julkaistu KD-lehti 10/2014
Asunnottomien yötä vietettiin jälleen 17.10. Tärkeä tapahtuma, joka nostaa asunnottomuuden ja vähäosaisuuden keskiöön hetkeksi. Mutta asunnottomuudesta on puhuttava muutoinkin kuin vain kerran vuodessa ja lisäksi tarvitaan selkeitä käytännön toimia.
Suomessa on 7500 asunnotonta, joista pääkaupunkiseudulla 5200. Asunnottomista 25% on nuoria. Pääsyynä asunnottomuuteen on pääkaupunkiseudun korkea vuokrataso. Usein tilanteeseen liittyy lisäksi muutos elämässä; työttömyys, sairaus tai avioero voi kohdata ketä tahansa.
Osa asunnottomista yöpyy kavereiden luona, osa erilaisissa asuntoloissa, mutta joka yö on myös n. 100 ihmistä, jotka yöpyvät porttikäytävissä, julkisissa käymälöissä tai lehtiroskiksissa.
Uusia ideoita on kehitettävä esim. käyttämätön toimistotila on helposti muutettavissa asunnoiksi. Konttikodit voivat myös olla tilapäisratkaisu. Kun on oma paikka vaikka pienikin, sieltä on helpompi ponnistaa opiskeluun ja työelämään.
Pitemmällä tähtäimellä rakennusyhtiöt on saatava tekemään kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Käynnistysavustus vuokra-asuntotuotantoon on 5000-10000 euroa/asunto. Valitettavasti tämä ei kiinnosta rakennusyhtiöitä. Tällä hetkellä voitot kotiutetaan mieluummin nopeasti omistusasuntojen myynnillä kuin hitaasti vuokra-asuntotuotannosta. Herää toki myös kysymys, pitääkö kunnilla olla oma rakennusyhtiö, joka keskittyy rakentamaan edullisia vuokra-asuntoja tai kiintiöittää kaupungin tontin luovutukseen ehto rakentaa tietty osuus vuokra-asuntoja.
Oma koti on kaikille kuuluva. On siis aika toimia.

Pelkät puheet eivät riitä. Julkaistu Vantaan Lauri 10/2014
Nuorison tekemät väkivaltaisuudet ovat yleistyneet. Myös lasten itsemurhayritykset puhuttavat. Yhteiskunta jakautuu yhä enemmän kahtia. Perheet ovat kovilla, ei ole työtä, on huoli toimeentulosta. Toisaalta on perheitä, joissa vanhempi tekee uupuen kahta työtä.
Nuorten osalta mielikuvamainonta antaa haasteita. Pitäisi olla kaunis, hoikka ja menestynyt. Todellisuudessa koulutuspaikkaa tai työtä ei löydy ja asuntoakaan ei ole. Nuori kokee, että ei kelpaa, ahdistus kääntyy joko itseen tai ympäristöön. Nuorelle on viestitettävä, että hän on arvokas. Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee aikuisen, joka kuuntelee ja tukee.
Yhteiskunnan rakenteita on uudistettava, mutta ei niin, että köyhimpiä ja vähäosaisia kyykytetään. Apua ja tukea on tarjottava ajoissa. Kodinhoitajat pitäisi saada takaisin auttamaan perheitä arjessa. Nuorten työllistymisessä muun muassa oppisopimuskoulutuksen lisääminen on varteenotettava vaihtoehto.
Nyt on todella tehtävä jotain, pelkät puheet eivät riitä. Päättäjien arvot pitää saada kohdalleen, vain siten muutos on mahdollinen.

Ruoka-apua tarvitaan. Julkaistu Vantaan Lauri 9/2014
Yhteiskunnan puolelta tulee alati viestejä irtisanomisista, lomautuksista ja erilaisten palvelujen supistamisista. Yhä enemmän ihmisiä putoaa köyhyysloukkuun. Samalla yhteiskunta jakautuu selvemmin kahtia. Kirkon diakoniatyön osuus korostuu. Tarvitaan henkistä ja hengellistä tukea, mutta myös ihan konkreettista apua.
Ruoka-avun ajateltiin alun perin olevan vain tilapäinen ilmiö, mutta nyt ruoka-apua tarvitsevien määrä kasvaa. Vantaan kaupungin ja seurakuntien Yhteinen pöytä -hanke on merkittävä askel. Hankkeessa kaupoilta ylijäävää ruokaa kerätään ja jaetaan eri puolelle Vantaata. Paikalliset toimijat jakavat ruoan sitten eteenpäin asiakkailleen. Ensimmäinen iso askel tässä projektissa on kaupungin hankkima kylmäkuljetusauto. Autoa käytetään tällä hetkellä myös kokeilussa, jossa koulujen ylijäämäruokaa toimitetaan jaettavaksi.
Seurakunnan tehtävä on tulla lähelle. Monilla on kynnys tulla kirkkoon, niinpä kirkon tulisikin lähteä toreille ja kauppakeskuksiin ihmisten keskelle.

Nuorisotyöttömyydestä. Julkaistu tiinatuomela.puheenvuoro.uusisuomi.fi 9/2014
Nuorisotyöttömyys on yksi merkittävimmistä yhteiskunnallisista ongelmistamme. Ratkaisua on haettu, mutta tehottomasti. On suuri joukko nuoria, jotka eivät ole pulpetissa viihtyviä, mutta omaavat runsaasti käytännön taitoja. Oppisopimuskoulutuksella on mahdollista saada nuori kiinnostumaan, oppimaan ammatin ja työllistymään.
Saksassa on hyviä tuloksia oppisopimuskoulutuksen laajamittaisesta käytöstä. Miksi Suomessa ei olla saatu hommaa käyntiin? Yksi suuri syy on koulutettavan palkkausvaatimus. Yrityksien on maksettava palkkaa oppilaalle jopa 70-80% ko. ammatin alimmasta palkkaluokasta. Samaan aikaan on huomioitava kouluttajan/työparin työpanoksen väheneminen. Ymmärrettävästi tämä ei houkuta työnantajia. Työnantajille suunnattu tuki 800 euroa 1. vuotena ja seuraavina vuosina 500 euroa ja 300 euroa eivät kata aiheutuneita lisäkustannuksia.
Herää kysymys, miksi oppisopimusjaksolta pitää maksaa palkkaa? Eihän ammattikoululainen tai lukiolainenkaan saa opinnoistaan palkkaa, vaan mahdollisesti opintorahaa ja asumislisää riippuen oppilaan iästä, asumisolosuhteista ja myös vanhempien tuloista.
Uskon, että oppisopimuskoulutuksella saadaan tuloksia, mutta tuolloin on yrityksiä kannustettava mukaan tukemalla palkkaamista sekä tekemällä paperibyrokratia helpommaksi. Oppisopimuskoulutuksessa olevien pitää ehdottomasti saada opintoihinsa tukea kuten muidenkin opiskelijoiden. Palkkaakin toki voitaisiin maksaa huomioiden ammattitaidon karttuminen. Ensimmäisen vuoden osalta sopiva palkka lienee 25-30%. Taitojen karttuessa palkka vuosittain nousisi ollen 2. vuotena jo 50-60% ja 3.vuotena 80-90%. Ei pidä pelätä, että oppilaita käytetään halpatyövoimana. Tilanne koituu lopulta kaikkien parhaaksi, oppilas saa mielekkään ammatin ja työnantaja saa osaavan ja motivoituneen työntekijän.
Oppisopimus on hieno mahdollisuus nuorten koulutukseen ja työllistymiseen.

Naisten palkkapäivä. Julkaistu tiinatuomela.puheenvuoro.uusisuomi.fi 8/2014
31.10.14 vietetään jälleen Naisten palkkapäivää. Tuo päivä määritetään ansiotasoindeksin perusteella vuosipalkaksi muutettuna eli tarkoittaa, että noin paljon vähemmän naiset ansaitsevat miehiin nähden. Siis 2kk verran palkkaa jää naisilta saamatta. Edelleen siis naisten ansiotaso on vain n 80% miesten tasosta. Tässä puhutaan kokonaisansioista, joihin vaikuttaa se, että edelleenkin juuri naiset jäävät herkemmin kotiin lastenhoidon takia kuin myös se, että naiset ovat aloilla, joiden palkkataso on luvattoman huono. Siis juuri palvelualat sekä etenkin hoito- ja hoiva-ala ovat palkkakuopassa.
Mitä siis arvostamme? Mikä on tuottavaa työtä? Eikö juurikin lasten kasvattaminen, eri-ikäisten terveyden vaaliminen ja ikäihmisten hoivaaminen ole yhteiskunnan kannalta tärkeää? Siinähän tuotetaan elämänlaatua, terveyttä sekä hyvinvointia. Joka sitten tuottaa terveitä, työtä tekeviä veronmaksajia.
Koska päättäjät tämän ymmärtävät? Ja kuinka kauan enää saamme pätevää, asialleen omistautunutta henkilökuntaa? Nyt jo hoiva-alalla on suurta henkilökatoa alan huonon arvostuksen (joka ilmenee huonona palkkauksena) takia.
Nyt on aika puheiden sijaan toimia.

Karkasiko mopo KD:n käsistä? Julkaistu tiinatuomela.puheenvuoro.uusisuomi.fi 7/2014
Viime päivien uutisointi on käsitellyt ”kapinaliikettä” KD :n sisällä. Mistä tässä kaikessa on kyse?
KD on kristillisellä arvopohjalla toimiva puolue. Ohjenuorana toiminnassa on lähimmäisen rakkaus ja vähäisestä huolehtiminen. KD :n pitää toimia vähäosaisten äänitorvena. Olla puolestapuhujana ihmisille, joilla itsellään ei ole voimia tai riittävää taitoa taistella oikeuksiensa puolesta. Tällä motiivilla ainakin itse olen liittynyt puolueeseen.
Kaikki olemme varmasti myös sitä mieltä, että KD tarvitsee profiilin nostoa. Meidät leimataan liian usein kielto-puolueeksi, vaikka todellisuudessa ajamme tärkeitä asioita. Pitkälti media on luonut tuon kielteisen julkisuuskuvan. Tosin meillä ei liene ollut riittäviä taitoja ilmaista asiaamme kyllin ymmärrettävästi.
Puheenjohtaja on puolueen keulakuva, johon liiankin usein kaikki toiminta henkilöityy. Mutta kyllä me jokainen jäsen olemme puolueen käyntikortteja. Omat puheemme ja käytöksemme kertovat ihmisille paljonkin arvomaailmastamme. Meidän pitää mennä rohkeasti ihmisten keskelle, puhua selkokieltä ja kuunnella kansan syviä rivejä. Olla ihminen ihmiselle. Emme saa sokaistua vallasta, vaan kantaa vastuumme ihmisten hyvinvoinnista.
On terveen puolueen merkki, että on useita kiinnostuneita puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien pesteihin. Tämä osoittaa halua kehittää puoluetta. On myös tärkeää, että puheenjohtaja jakaa vastuuta , myös julkisten esiintymisten ja lausuntojen osalta.
Päivi Räsänen on tehnyt hyvää työtä ja hän ansaitsee kunnioituksemme. Olipa KD :n tuleva puheenjohtaja Päivi Räsänen, Sari Essayah, Sauli Ahvenjärvi tai ihan joku muu, hän ansaitsee kaiken tukemme ja kunnioituksemme. Ja joskus myös rakastavan ja rakentavan kritiikin sekä avoimen poliittisen keskustelun, jossa kunnioitetaan ja kuunnellaan toistemme näkökulmia.

Alkoholin haitoista. Julkaistu Helsingin Sanomat 6/2014
Julkisuudessa on jälleen keskusteltu alkoholin käytön aiheuttamista kustannuksista. Arvion mukaan voidaan säästää 440 milj. euroa/vuosi, jos työikäisten alkoholiriippuvuuteen puututaan ajoissa.
Alkoholin seurauksena tapaturmat ja väkivallan teot lisääntyvät. On arvioitu, että viikonloppuisin puolet ensiapupoliklinikan kävijöistä ovat alkoholin vaikutuksen alaisia. Muutkin sairaudet ovat alkoholin suurkuluttajilla selvästi lisääntyneet. Töistä poissaolot ja ennenaikaiset kuolemat lisääntyvät, samoin avioerot, lasten pahoinpitelyt ja huostaanotot. Huolestuttavaa on myös ikäihmisten lisääntynyt alkoholin käyttö.
Ihminen hakee mielihyvää ja riippuvuus syntyy aivoissa. On tutkittu, että mitä nuorempana alkoholin (tai muiden päihteiden) käyttö aloitetaan, sitä todennäköisempää on riippuvuuden syntyminen..
Tärkeää on ennaltaehkäistä riippuvuuksien syntyä. Tämä tarkoittaa perheiden tukemista ja konkreettista apua vaikeassa tilanteessa. Nuorten keskuuteen on saatava mainonnalla ymmärrys, että bilettäminen ilman alkoholia on fiksumpaa. Työterveyshuoltoon hyvät hoitoonohjausmahdollisuudet ja ikäihmisille tukiverkostoja, jotta yksinäisyys lievittyy ja elämään saadaan uutta sisältöä.
Matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon. Kun ihmisellä tulee halu raitistua, on päästävä hoidon piiriin heti eikä vasta 2-4 viikon kuluttua. Sosiaali- ja päihdetyöntekijöiden on jalkauduttava esim. ruoka-apujonoihin.
On huomioitava, että alkoholiveron 1.4 miljardin tuotto menee valtiolle, kuitenkin kulut terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja oikeuslaitoksen osalta ovat kunnilla. Alkoholiverosta onkin saatava pääosuus käytettäväksi ennaltaehkäisyyn sekä varhaisen puuttumisen työsaralle.

Perheiden pahoinvointi lisääntyy. Julkaistu Vantaan Lauri 6/2014
Jälleen on uutisoitu perhetragedioista. Toisessa lapsi ei ollut saanut syödäkseen ja toisessa vauvojen ruumiit löydettiin talosta. Emme lehtijuttujen perusteella osaa aina arvioida, mikä on ollut tapahtumien taustalla. Mutta yhtä kaikki perheet voivat tänä päivänä äärettömän huonosti.
Toimeentulohuolet painavat monia. Osalla ei ole työtä ja osa taas tekee töitä uupumukseen asti. Monilta työpaikoilta erityisesti hoito- ja hoiva-alalla on henkilökuntaa vähennetty ja jäljelle jääneet tekevätkin sitten useamman ihmisen työsarkaa.
Perheillä ei ole turvaverkkoja, sukulaiset asuvat monesti kaukana ja aina ei ystäviäkään halua vaivata. Elämme myös menestysideologian aikaa, ihminen ei voi/saa tunnustaa olevansa heikko ja tarvitsevansa apua.
Matalan kynnyksen perheneuvola-pisteitä on saatava päivystämään vaikka kauppakeskuksiin. Avun pitää tulla ihmisten keskelle, helposti saavutettavaksi. Apua tarvitaan usein arjen pyörittämiseen esim. entisaikojen kodinhoitajien muodossa. Kaikki tämä investointi varhaiseen tukeen maksaa kyllä moninkertaisesti itsensä takaisin.
Me naapurit ja muut lähellä olijat, uskalletaan kysyä lähimmäiseltä ”Miten sinulla menee?”. Ja muistetaan myös pysähtyä kuuntelemaan vastausta.

Tuloerojen kasvua pitää torjua. Julkaistu tiinatuomela.puheenvuoro.uusisuomi.fi 5/2014
Kevään aikana on keskusteltu, pitääkö tuloerojen kasvua torjua. Laajasti on hyväksytty, että yhteiskunta, jossa tuloerot ovat pienet, voi parhaiten. Liian suuret tuloerot heijastuvat herkästi yhteiskunnallisena levottomuutena. Tuloerot ovat suorassa suhteessa myös terveyseroihin, matalammissa tuloluokissa sairastavuus on suurempaa puhutaan sitten fyysisistä tai mielenterveyden ongelmista.
Pikemmin siis tuloeroja pitää kaventaa. Verotuksen progressiota pitää kehittää. Korkeita lisäeläke- ja bonusjärjestelmiä tulee purkaa. Ehkäpä ottaa omaisuusverokin uudelleen käyttöön merkittävän suurille omaisuuksille. Suurituloiset pitäisi siis haastaa talkoisiin taloutemme pelastamiseksi, aina ei pidä kiristää pienituloisilta.
Talouskasvun hakeminen ei näytä kovinkaan tuottavan tulosta, velkaantuminen kasvaa koko ajan. Politiikan suuntaa pitää muuttaa, Nyt tarvitaan investointia ihmisiin ja heidän hyvinvointiinsa, sairauksien ennaltaehkäisyyn. Sieltä hyvinvoivista kansalaisista se talouskasvukin saattaisi kääntyä nousuun.

Pääsiäinen tuo kristilliset arvot lähelle. Julkaistu tiinatuomela.puheenvuoro.uusisuomi.fi 4/2014
Pääsiäinen koskettaa ihmisiä kuten joulukin. Sain eilen Pitkäperjantai-iltana seurata Helsingissä järjestettävää Via Crucis -vaellusta. Paikalla oli tuhansia ihmisiä, jotka seurasivat ääneti tapahtumia. Vaellus lähti Kaisaniemen puistossa, jossa Jeesus kavallettiin ja vangittiin. Suuri kansanjoukko vaelsi sitten Säätytalolle, jossa kansa ja lopulta Pontius Pilatus tuomitsi Jeesuksen kuolemaan. Vaellus jatkui Tuomiokirkolle, joka toimi ristiinnaulitsemisen paikkana.
Jeesus oli aikansa radikaali. Hän ajoi köyhien ja syrjäytyneiden asiaa. Hän kehotti rakastamaan lähimmäistään. Jeesus osasi myös olla tiukka ja tuima esim. hajottaessaan kaupustelijoiden ja rahanvaihtajien pöydät temppelissä. Lesken rovon hän katsoi äärimmäisen arvokkaaksi, leski kun antoi sen vähästään.
Nykyään hyökätään usein kristillisyyttä vastaan, mutta tosiasiassa kristilliset arvot ovat juuri niitä ihmisyyden kannalta olennaisia arvoja, joita noudattamalla yhteiskunta voi nousta jaloilleen. Talouskriisi on kärjistynyt hyvinvointikriisiksi: köyhyys ja työttömyys kasvavat koko ajan. Yhteiskunta koostuu ihmisistä. Jospa asetettaisiin hyvinvointi etusijalle, investoidaan ennaltaehkäisyyn. Tuloksena hyvinvoivat ihmiset, jotka rakentavat yhteiskuntaa myös taloudelliseen hyvinvointiin.

Julkilausuma maahanmuuttajien kotoutumisen puolesta, KD Tikkurilan paikallisosasto 26.3.2014
Ulkomaan kansalaisten osuus Suomen väestöstä on 4%. Vantaalla vieraskielisten osuus 1/2014 oli 13.3%. Heistä eniten on venäjän ja viron kieltä puhuvia. Somalit ja albaanit ovat seuraavaksi suurimmat ryhmät. Suomeen muutetaan pääosin perhesyistä, mutta myös opiskelun ja työn takia.
Kotoutuminen tarkoittaa asettumista uuteen maahan, kulttuuriin ja uusiin toimintatapoihin. Mitä nopeammin henkilö kotoutuu, sitä paremmin hän löytää oman paikkansa yhteiskunnassa.
Tulkkauspalvelujen tarve on viime vuosina lisääntynyt. Yksi tärkeimpiä tekijöitä kotoutumisessa on kielen oppiminen. Kielikurssitarjontaa ei kuitenkaan ole riittävästi, joten kurssille pääsyä joutuu odottamaan. Ratkaisuna on ”kielikylpy” eli kieltä opiskellaankin työyhteisössä työnteon lomassa.
Toinen tärkeä huomioitava asia on naisten kotoutuminen. Useissa kulttuureissa naiset ovat kotona ja onkin todettu, että esim. kielen omaksuminen on huomattavan paljon hitaanpaa maahanmuuttajanaisten keskuudessa. Maahanmuuttajanaisia perheineen onkin saatava kodin ulkopuolelle yhteisöihin toimimaan. Esim. äiti-lapsi -kerhot ja erilaiset naispiirit ovat hyvä vaihtoehto.
Kotouttamisessa tulee käyttää enemmän vertaistukea eli maahan jo hyvin perehtyneitä kansalaisia. Myös valtaväestöstä muodostettavia kummiperheitä on suositeltavaa ottaa käyttöön.
Suomi kansainvälistyy koko ajan. Maahanmuutto tulee edelleen kasvamaan lähivuosina. Kristillisdemokraattien Tikkurilan paikallisosasto toteaakin, että ulkomaalaistaustaisten henkilöiden kotoutumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta henkilöt kokevat olevansa täysivaltaisia ja tuottavia yhteiskunnan jäseniä.

Sisäilmaongelmista, julkaistu Helsingin Sanomat & Vantaan Sanomat 3/2014
Jälleen on noussut pinnalle sisäilmaongelmat. Näihin ongelmiin törmätään niin kotona, päiväkodeissa, kouluissa kuin työpaikoillakin. Vuonna 2012 OAJ (opettajien ammattijärjestö) arvioi, että 2/3 kouluista on sisäilmaongelmaa. On myös arvioitu, että Suomessa on 200 000 kosteusvaurioista rakennusta.
Sisäilmaongelmat ovat muutakin kuin homeongelmaa. Liian kuiva sisäilma varsinkin talvikaudella on ongelmana. Myös sisätilan lämpötilalla on vaikutuksia viihtyvyyteen. Sisäilmassa saattaa esiintyä erilaisia pölyjä sekä haitallisia kaasumaisia yhdisteitä.
Oireet huonosta sisäilmasta ovat moninaisia: silmät ärtyvät, esiintyy nuhaoireita, jopa astmaoireita. Myös infektiokierre on erittäin yleinen. Usein esiintyy väsymystä, outoa kuumeilua, päänsärkyä, pahoinvointia. Hankalinta on, jos henkilö altistuksen jälkeen jää oireilemaan laajemminkin. Hän jää nk ”homekoiraksi”, joka reagoi herkästi eri tiloissa sisäilman laatuun.
Sisäilmaongelmia alkoi esiintyä 1970-1980 -luvun rakentamisessa. Silloisen energiakriisin aikana alettiin tehdä liian tiiviitä rakennuksia.
Mitä tälle laajalle ongelmalle pitäisi tehdä?
Hyvä ilmanvaihto on tärkeintä. Ilmanvaihdon tehostaminen helpottaa tilannetta jo useimmissa tapauksissa. Ilmanvaihtokanavia pitää huoltaa säännöllisesti ja tehdä täydellinen puhdistus esim. 5-10v välein.
Oireilun taustasyy on aina selvitettävä ja tehtävä huolelliset ja laaja-alaiset korjaukset, ja korjausten tehoa pitää toki seurata.
Uudisrakentamisessa laadun tulee olla tärkein valintaperuste. Osaurakoiden valvontaa pitää ehdottomasti tehostaa. Ja rakentaa ajan kanssa, jotta materiaalit ehtivät kunnolla kuivua ennen seuraavaa työvaihetta.
Kuntotarkastuksia julkisiin tiloihin pitää tehdä esim. 5-10 vuoden välein. Tämä on ennakoivaa kiinteistönhoitoa. Eli tässäkin tapauksessa ennaltaehkäisy on kustannustehokkainta.
Ensiavuksi oireilujen ilmaantuessa voi käyttää ilmanpuhdistimia. Terveelliset väistötilat on järjestettävä korjausten ajaksi. Rakennuksen tutkimiseen ja korjauksiin on ryhdyttävä ripeästi. Lisärahoitusta tarvitaankin tämän ison ongelmavyyhden purkamiseksi.
Oireilijat on ehdottomasti otettava vakavasti. On huolellisesti poissuljettava muut mahdolliset oireita aiheuttavat syyt. Ja jos muuta selitystä ei löydy, on muistettava sisäilman laadun vaikutukset terveydentilaan. Erityisesti lasten osalta asiaan on puututtava todella herkästi. Hyvä sisäilma on suorastaan ihmisoikeuskysymys. Lapsilla, kuten meillä kaikilla, on oikeus hyvään sisäilmaan.

Vantaan lääkäritilanteesta, julkaistu Vantaan Sanomat 2/2014
Vantaalla lääkäritilanne vaikuttaa hyvältä, lääkärinviroista vain alle 10 on täyttämättä. Monen pitkäaikaissairaan nk oma lääkäri vaihtuu kuitenkin liian tiuhaan. Valitettavasti potilas joutuu kontrollikäynneillä usein aloittamaan alusta uuden lääkärin kanssa, jolloin pitkäjänteinen hoitosuunnittelu ja potilas-lääkärisuhde jää toteutumatta. Jos potilas ja lääkäri tuntevat toisensa jo entuudestaan, on toiminta huomattavan paljon tehokkaampaa.
Miksi lääkärit sitten vaihtuvat? Osin varmasti koulutuksellisistakin syistä, terveyskeskus on monille valitettavasti vain välivaihe erikoislääkärin uralle siirtymisessä. Työjärjestelyjä suunniteltaessa pitäisi tällöin huomioida, että juurikin pitkäaikaissairaan oma lääkäri ei olisi vain lyhytaikaisesti sijoittuneena toimipisteeseen.
Jotta lääkäreitä saataisiin pysyvämmin tekemään terveyskeskustyötä pitäisi panostaa mahdollisuuteen suunnitella omaa ajankäyttöään. Työ ei saa olla pakkotahtista liukuhihnaa, vaan pitää olla mahdollisuus pitempiin vastaanottoaikoihin, jotta moniongelmaisen potilaan asiat saadaan käsiteltyä mahdollisimman perusteellisesti. Pitää olla mahdollisuus tehdä tarvittavat laboratorio- ja röntgentutkimukset ja lähettää potilas tarvittaessa myös erikoissairaanhoitoon. Eli kaiken kakkiaan pitää saada tehdä työt huolella, jotta sekä potilas että lääkäri ovat tyytyväisiä.
Kun potilaat hoidetaan asioihin paneuten saadaan toimintakin tehostumaan. Terveydenhuollossa toiminnan päämäärähän on tyytyväinen ja terveempi potilas. Tätä kautta syntyy myös ne kaivatut säästöt.

E-reseptistä, julkaistu Helsingin Sanomat 2/2014
Sähköinen resepti on tullut jäädäkseen. Huolen aihetta lääkärikunnassa on aiheuttanut paperireseptin lopettaminen v. 2016 alkaen. Sosiaali- ja terveysministeriön lakimuutosehdotus onkin tältä osin tulossa eduskuntaan.
Sähköisen reseptin etuja on monia: resepti on tallella sähköisessä arkistossa ja sen voi toimittaa missä tahansa apteekissa. Lääkkeiden kokonaishallinta helpottuu esim. monilääkityillä vanhuksilla. Myös mahdollisuus lääkkeiden väärinkäyttöön vähenee.
Ongelmia tuottaa kuitenkin tietojärjestelmien haavoittuvuus. Kun se kaapeli katkeaa, on oltava edelleen mahdollista kirjoittaa vanhanaikainen paperiresepti. Tämä mahdollisuus onkin säilytetty mm. Ruotsissa ja Norjassa.
On muistetava, että esim. maahanmuuttajilla ei ole sosiaaliturvatunnusta, joten sähköistä reseptiä ei heille voi kirjoittaa. On myös tapauksia, joissa intimiteettisuojan takia potilas ei halua tietojaan rekisteröitäväksi yhteiseen tietokantaan.
Eli sähköinen resepti on hyvä ja äärimmäisen kannatettava, mutta vaihtoehtona pitää edelleen säilyttää vanha tuttu paperiversio.

Valtuuston kyselytunti 23.1.2014
Siivoustilanne Vantaan päiväkodeissa:
Saamani tiedon mukaan siivoustyöntekijöitä kierrätetään ja heitellään toimipisteestä toiseen hyvin pienellä varotusajalla. Myös perehdytys tehtäviin on ollut puutteellista. Ja pelkät siivouspartiot, jotka käyvät siistimässä esim. ruokailun jälkimaininkeja, eivät riitä perussiivouksesta huolehtimiseen. Jos siivouksesta laistetaan, kiinteistön kunto nopeasti huononee.
Kysymys: – mikä on siivoustilanne tällä hetkellä Vantaan päiväkodeissa, huomioiden myös ympärivuorokautista hoitoa tarjoavat päiväkodit.

Puhe, Uudenmaan KD Naisten vuosikokous 17.1.2014
Vuosi 2014 on nimetty YK:ssa ja EU:ssa perhevuodeksi. Julistuksessa on painotettu meille Kristillisdemokraateille tuttuja arvoja.
Julistuksessa tunnustetaan juuri perhe yhteiskunnan perusyksiköksi. Juurikin meidän naisten tehtävänä on aikojen alusta ollut pitää perhettä pystyssä, hoivata ja huolehtia perheenjäsenistä vauvasta vaariin. Useinhan on juuri niin, että kun omat lapset lentävät pesästä, alkaakin huoli ja huolehtiminen omista vanhenevista vanhemmista.
Hallituksen rakennepaketissa syksyllä 2013 saatiin perhenäkökulmasta katsottuna sekä hyviä että huonoja ratkaisuja.
Hyviin kuuluu joustava hoitoraha, joka mahdollistaa pienten lasten vanhemmille juostavammin perheen ja työelämän yhdistämisen, lyhennetyn työpäivän tai -viikon muodossa.
Huonompiin ratkaisuihin kuuluu kotihoidontuen puolittaminen. On toki kannatettavaa, että isät osallistuvat lasten hoitoon enemmän, mutta ratkaisujen tulee aina olla vapaaehtoisia ja perheen itsensä päätettävissä. Kotihoidontuen puolittaminen jättää myös mm yksinhuoltajien lapset täysin eriarvoiseen asemaan kahden vanhemman perheisiin verrattuna.
Perheet tarvitsevat myös muutakin tukea kuin vain rahallista. Työttömyys, toimeentulohuolet, päihteidenkäyttö, mielenterveysongelmat, rikkoutuneet perheet, lastensuojeluilmoitukset ja huostaanottojen kasvavat määrät kertovat kaikki karua kieltäään yhteiskunnan arvokriisistä ja turvattomuuden tunteista.
Ongelmien syihin pitääkin siis puuttua, ei vain sammuttamalla pieniä palopesäkkeitä vaan palon ydin on löydettävä. Apua perheille on tarjottava jo varhaisvaiheissa, jolloin puuttuminen asioihin on kustannustehokkainta, puhumattakaan inhimillisten kärsimysten lievittämisestä.
Vanhan ajan kodinhoitajat onkin palautettava antamaan väsyneille ja turvattomuudesta kärsiville perheille konkreettista apua.
Myös erilaiset matalan kynnyksen kohtaamispaikat esim. perhekahvilat on saatava aktiiviseen käyttöön. Näissä puitteissa on hieno mahdollisuus etsivään perhetyöhön jalkautuneen sosiaalityöntekijän/perhetyöntekijän toimesta.
Perheiden toinen ääripää on senioriväestö, jonka määrä lähivuosina tulee edelleen kasvamaan ja myös erityisesti muistisairaiden osuus kasvaa. Vanhusten suhteen tilanne ei ole paljonkaan parempi. Vanhuspalvelulaki on säädetty, mutta jääkö sen toteuttaminen vain paperille. Tästä huolestuneena halusimmekin tällä kertaa vuosikokouksessamme ottaa kantaa nimenomaan vanhusten laitos- ja kotihoidon kysymyksiin.

Kannanotto, Uudenmaan KD Naiset Vuosikokous 17.1.2014
Ihmisarvoa vanhuksille
Hallituksen rakenneuudistuspaketin yhtenä tavoitteena on säästää vanhuspalveluista 300 milj euroa laitospaikkoja vähentämällä ja kotihoitoa lisäämällä. Ajatus ei ole uusi, sillä jo v. 2000 lähtien pitkäaikaista laitosasumista sekä terveyskeskusten vuodeosastopaikkoja on vähennetty.
Vanhusväestön määrä kasvaa kovaa vauhtia, ja erityisesti muistisairaiden määrä lisääntyy. Tämä asettaa uusia haasteita vanhuspalveluille. On huomioitava fyysisten perustarpeiden (hyvä ravinto, siisteys, ulkoilu) lisäksi myös sosiaaliset tarpeet. Vanhuspalvelulain mukaan hoitajamitoituksen vähimmäissuositus on 1 hoitaja 2 asukasta kohti. Tällä hetkellä joka 5. vanhusten asumisyksikössä tuo minimitavoite ei toteudu. On arvioitu, että 5-6% nyt kotihoidossa olevista vanhuksista tarvitsisi ympärivuorokautista palveluhoitoa.
Kotihoidon tueksi on kehitetty turvapuhelimia, -rannekkeita ja jopa ateria-automaatteja. Emme kuitenkaan voi jatkossa jättää vanhuksia pelkästään kehittyneen tekniikan varaan. Ihminen tarvitsee aina myös toista ihmistä, kuuntelijaa, myötäeläjää ja läheisyyden tuomaa turvaa. Monelle yksinäiselle vanhukselle kotipalvelukäynti on päivän kohokohta ja ainoa sosiaalinen kontakti.
Uudenmaan KD Naiset toteavatkin, että on tärkeää miettiä vaihtoehtoja laitospaikkojen purkamiselle, aina on joukko vanhuksia, jotka laitospaikkoja edelleen tarvitsevat. Kotipalveluja pitää kehittää ja resursseja lisätä. Omaishoidon tukea on edelleen kehitettävä ja saatava tasapuoliseksi maamme eri osissa. Senioriväestölle on myös kehitettävä uusia asumismuotoja: palvelukoteja sekä perhehoitoa ja erilaisia ryhmäasumisen muotoja.
Vanhusväestö on rakentanut maatamme, osoittakaamme siis arvostuksemme hoitamalla heitä lämmöllä ja ihmisarvoa kunnioittaen.

Varusmiehistä, julkaistu Helsingin Sanomat 1/2014
Helsingin Sanomissa on virinnyt keskustelu varusmiesten ohjeistuksesta lomavaatetuksen suhteen sekä myös kuntotesteistä sairaana. Kerron kokemuksen omasta perheestäni. Poikani astui Karjalan prikaatiin suorittamaan asevelvollisuuttaan tammikuussa jokunen vuosi sitten. Kuten tavallista flunssat kiersivät varusmiehestä toiseen. Pojallani oli korkea kuume illalla, mutta aamulla hakeuduttuaan sairastuvalle ei kuumetta enää ollut mitattavissa ja hänet laitettiinkin pakkasessa täydessä varustuksessa harjoituksiin. Kotona lomalla havaittiin sitten selvä poskiontelotulehdus ja antibioottikuuri laitettiin päälle. Aina kuume vain nousi uudelleen, mutta vapautusta palveluksesta ei saanut, jos kuumetta ei ollut juuri sillä hetkellä, kun sitä sairastuvalla mitattiin. Näin toistui muutamiakin kertoja. Lopulta tilanne oli niin huono, että lomalla otettiin keuhko- ja poskiontelokuvat, diagnoosina lievä keuhkokuume ja voimakas poskiontelotulehdus. Poskiontelopunktiossa saatiinkin runsas saalis märkää.
Lääkärinä heräsikin todellinen huoli siitä, miten sairaina alokkaat joutuvat kuntoilemaan. Sydänlihastulehduksen riski on suurimmillaan juuri nuorilla miehillä, jotka sairaanakin treenaavat.
Ymmärrän, että isossa joukko-osastossa on miehiä moneen lähtöön, on myös henkilöitä, jotka haluavat vapautusta tekeytymällä sairaaksi. Mutta jos kaikkia luullaan laiskottelijoiksi, mennään täysin väärään suuntaan. Varusmiesten kertomiin oireisiin tulee suhtautua vakavasti ja ottaa verikokeita ja muita lisätutkimuksia diagnoosin varmistamiseksi. Myös hyvää ihmistuntemusta tarvitaan, jotta todellisesti sairaat erottuvat joukosta ja saavat tarvitsemansa hoidon. Onneksi poikani armeijakokemus lopulta jäi kaikesta huolimatta positiiviseksi.

Veroparatiiseista, 1/2014
Helsingin Sanomissa 16.1.14 nousi jälleen keskusteluun kansainvälinen verosuunnittelu verottajan määrättyä lisäveroa kahdelle suurelle toimijalle.
Itsestään selvää on, että yhtiöt pyrkivät parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Hyvin kannattava yritys voi investoida, luoda uusia työpaikkoja sekä maksaa hyvin palkkoja ja osinkoja. Tämä on periaatteessa tietenkin oikein, jos tuotot sitten todella käytettäisiin uusien työntekijöiden palkkaamiseen ja uusiin investointeihin. Suomen tämänhetkisessä taloustilanteessa juuri yritysjohtajien saamat hulppeat osingot ja kannustinrahat ovat suuresti närkästyttäneet toimeentulostaan kamppailevia kansalaisia.
Verotuskäytännöt eri puolilla maailmaa ovat vaihtelevia. Yhtiöillä saa toki olla tytäryhtiöitä kevyen verotuksen maissa. On myös oikein, että kaksinkertainen verotus on valtioiden välisillä verosopimuksilla torjuttu. Mutta millä periaatteella yhtiöitä sitten verotetaan? Pitääkin luoda selvät kansainväliset pelisäännöt, joissa yhtiön verottajamaaksi määritellään maa, jossa todellisesta toiminnasta ja tuotannosta tehdään merkittävin osa. Näin vältetään mahdollisuus, että voitot kotiutetaan tytäryhtiöiden kautta ilman emämaan saamaa verohyötyä.
Karkottaisiko tämä sitten yhtiöitä korkean verotuksen maista pois, se jää nähtäväksi. Yhtiöiden on kuitenkin huomioitava toiminnassaan verotuksen lisäksi muita hyötynäkökulmia esim. luonnonvarojen saanti, logistinen sijainti sekä työvoiman tarjonta.

Puhe, Tikkurilan paikallisosaston joulujuhla 17.12.2013
Jouluevankeliumissa kiinnittyy huomio moneenkin kohtaan, mutta tässä muutamia ajatelmia.
Jeesus ei halunnut hallita voimalla eikä väkivallalla.
Hän syntyi avuttomaksi lapseksi. Vanhemmat lienivät aika nuoria, vasta kihlautuneita, ja sitten vielä Maria tuli raskaaksi. Lieneekö heitä tuolloin arvosteltukin Marian odottamattomasta raskaudesta.
Kun Marian synnyttämisen aika tuli, ei heillä ollut sijaa majatalossa. Jos Marialla ja Joosefilla olisi ollut maallista mammonaa, kyllä luultavimmin jokin majatalon huone olisi heille rahaa vastaan järjestynyt, mutta he olivat köyhiä ja heille sitten osoitettiin eläinsuoja yöpymispaikaksi. Jeesuksen elämäntaival alkoi siis varsin vaatimattomissa oloissa, ainakin maallisin arvoin mitattuna.
Jeesus-vauvan ensimmäiset vieraatkin olivat syrjäytyneitä paimenia. Paimenethan olivat tavallaan noita yhteiskunnan vähäosaisia. Heille ilmoitettiin tuo suuri ilo ja he riensivätkin katsomaan Jeesusta. Jos ylimyksille olisi tuo ilosanoma kerrottu ensin, olisivatko he rientäneet paikalle vai olisivatko pikemmin keksineet syitä ja tehtäviä, mitä pitää tehdä ensin ja mennä sitten vasta myöhemmin paikalle.
Näin on edelleen maailmassamme, hyvinvoivat helposti kulkevat vähäosaisten ohi kääntäen päänsä pois, usein näin he menettävätkin suuren siunauksen.
Jeesus tuli maailmaan meitä kaikkia varten, hän ei hallinnut voimalla eikä väkivallalla, hän hallitsi rakkaudella. Toki Jeesuskin osasi olla kiivas arvostellessaan fariseuksia tai hajottaessaan rahanvaihtajien pöytiä temppelissä.
Kristillinen lähimmäisenrakkaus ja vähäosaisten puolustaminen pitäisikin olla se ohjaava voima meidän kaikkien toiminnassa.
Kiitän teitä kaikkia kuluneesta vuodesta, olen oppinut paljon uutta. Toivotan teille kaikille siunauksellista joulunaikaa!

Puhe, VAHTI ry Itsenäisyyspäiväjuhla 6.12.2013
Olette kaikki lämpimästi tervetulleita VAHTI ryn Itsenäisyyspäiväjuhlaan
VAHTI Cafe avattiin 1.4.13. Kahvilatoiminta onkin käynnistynyt todella hyvin, koko ajan vilkastuen. Päivittäiset käyntimäärät ovat olleet 50-60 hengen luokkaa. Jäsenmääräkin on kasvanut vauhdilla, 200 jäsenen raja meni rikki nyt syksyllä.
Ruoka-apuhan on ajateltu alunperin olevan vain tilapäinen siirtymävaiheen ilmiö, mutta nyt on todellisuutta, että ruoka-apua tarvitsevien määrä pikemmin kasvaa koko ajan. Yhteiskunnan puolelta tulee alati viestejä irtisanomisista, lomautuksista ja erilaisten palvelujen supistamisista. Yhä enemmän ihmisiä putoaa köyhyysloukkuun. Ruoka-apu onkin siis tullut jäädäkseen.
Vantaalla ollaan suunnittelemassa nk yhteinen pöytä -hanketta. Yhteistyötä tekisivät kaupunki, seurakunnat ja Diakonia-ammattikorkeakoulu. Yhteistä toimintaa olisi varastointi ja kuljetuskalusto, muuten varsinainen jako tapahtuisi entisissä jakopisteissä. Kaupunki on saanut toiminnan suunnitteluun ja käynnistämiseen hankerahaa ja seuraava kokous asian tiimoilta pidetään 12.12. Tämä uusi toimintamalli käynnistynee aikaisintaan syksyllä 2014.
EU:n ruoka-apu nykyisessä muodossaan tulee loppumaan. Suunnitelmissa on muodostaa vähävaraisten rahasto, jota kautta apu siis kuitenkin tulee jatkumaan.Suomi on saanut EU-tukea ruoka-apuun vuosittain vaihdellen 3-5milj euroa, nyt tukipotti todennäköisesti pienenee. EU-mailla on ollut erimielisyyksiä toimintamallista ja osa EU-maista haluaisi jopa lopettaa ruoka-avun kokonaan.
Oma toimintamme on myös hankalassa vaiheessa: 31.12 loppuu sopimus Minttu-kirkon kanssa ja kirkko ei halua jatkaa sopimusta. Uusien tilojen hankinta onkin käynnissä. Ja toivottavasti saamme hyvät, toimivat tilat.Lopuksi haluan kiittää kaikkia vapaaehtoisia työpanoksestanne, se on ollut äärettömän tärkeää. Kiitos myös Jarnolle, joka on luonut tärkeät yhteistyökontaktit jaettavan ruoan hankkimiseksi.
Mutta nyt on juhlan aika.
Toivotan VAHTI ry hallituksen ja myös omasta puolestani teille kaikille Hyvää Itsenäisyyspäivää ja Rauhallista Joulunaikaa!

Julkilausuma lapsen oikeuksien puolesta, KD Tikkurilan paikallisosasto 20.11.2013
20.11. vietetään Lapsenpäivää. Tänä vuonna päivä on julistettu myös valtakunnalliseksi liputuspäiväksi. Lapsissa on tulevaisuutemme.
Lastensuojelun kustannukset ovat olleet koko Suomessa jatkuvassa kasvussa jo 20 vuoden ajan. Sijaishuollon kustannukset olivat 620 milj. euroa vuonna 2010. Huostaanotto maksaa 80 000 euroa/lapsi/vuosi. Vuoden laitossijoituksen hinnalla on mahdollista saada intensiivistä perheterapiaa yli 7 vuoden ajan, perheneuvolakäyntejä yli 400 ja kotipalvelua 3000 h.
Tästä voimme todeta, että ennalta ehkäisevää varhaisen puuttumisen toimintamallia todella tarvitaan. Tarvitaan matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa moniammatillisesti voidaan tukea lasta ja hänen perhettään. Myös konkreettinen kodinhoitoapu on tärkeää ja siksi vanhan ajan kodinhoitajat tulisi palauttaa lapsiperheiden avuksi. Lisäksi tarvitaan etsivää perhetyötä, koska väsynyt vanhempi ei aina edes jaksa lähteä hakemaan apua.
Apua pitää saada varhain, ei vasta lastensuojeluilmoituksen kautta. Aina puhutaan kustannuksista, mutta tärkeintä on toki inhimillinen kärsimys ja sen lievittäminen.
Kristillisdemokraattien Tikkurilan paikallisosasto suosittaakin varhaisen tuen saamista lapsiperheille mm. kodinhoitajien ja perhetyöntekijöiden muodossa. Myös avoimet perhekahvilat, joissa mukana jalkautuneena perhetyöntekijä, ovat tarpeen. Tämä on inhimillisintä ja kustannustehokkainta lastensuojelutyötä.

Kotisivuni ovat muuttaneet! Tästä pääset uusille sivuille osoitteeseen www.tiinatuomela.fi

Ajankohtaista

Ulkoasu © M Layouts